Nintendo Wii konsoli tarkastelussa

Nintedo Wii on tällä hetkellä sen verran iso johtaja konsoleiden myyntitilastoissa maailmalla, että pitihän se myös testata tekniikanihmelapsi.com:ssa. Tässä pikainen katsaus miltä tuo kevyt ja hauska Wii-konsoli näyttää ja mitä peruspaketin mukana tulee. Konsoli tuli muutama viikko sitten testiin ja oikeastaan Wii Fit testausta varten, josta artikkelia tulossa myöhemmin. Ajattelin kuitenkin kuvata konsolin pikaisesti ja tehdä samanlaista artikkelia kuin Xbox 360 -konsolista aikaisemmin.

Wii on tosi pieni verrattuna Xbox 360:een ja PS3:een.

Kun konsolin ottaa pienestä paketista, niin ensimmäisenä yllättää sen pieni koko. Koko konsoli on pienempi kuin normaali ulkoinen polttava DVD-asema tietokoneissa. Siistin kiiltävän valkoisen mötikän etuosassa on aukko, johon peli DVD:t syötetään sisään. Ylhäällä on virtanappi ja resetointi-nappi sekä alareunassa eject-nappi, jolla levyn saa ulostautumaan konsolin sisältä.

Ohjaimen synkronointi ja muistikortin paikka.

Etupaneelista löytyy luukun takaata punainen sync-painike, jolla konsoli yhdistetään sen langattomiin ohjaimiin. Mustalla alueella on SD-muistikortin paikka tiedonsiirtoa varten.

Yläreunan GameCube-liitännät.

Nintendo Wiin yläpuolelta löytyy pari luukkua, jonka alla on liitännät edellisen GameCube-konsolin neljälle ohjaimelle ja kahdelle muistikorteille. Nämä liitännät olivat aika hyvin piilotettu, koska itse en meinannut edes huomata niitä luukkujen takaa. Mukavaa, että myös vanhoja langallisia ohjaimia voi käyttää tässä uudessa konsolissa, jos vaikka sattuu omistamaan edellisen Nintendon konsolin.

Takaseinän liitännät.

Myös konsolin takapuoli näyttää aika riisutulta ja sieltä löytyy ylhäältä kaksi USB-liitäntää, AV Multi Out -liitäntä videota ja ääntä varten, punainen Sensor Bar -liitäntä ohjaimen liikkeentunnistusta varten sekä virtaliitäntä. Keskellä konsolia on tuulettimen ritilät, jonka takaa löytyy pieni ja hiljainen tuuletin. Konsolin hyrähtäessä päälle ei tuulettimen ääntä kuule kuin ihan vierestä.

Nintendo Wiin muuntaja.

Virtaa kone saa normaalin kokoisesta muuntajasta, jonka ulosantama teho rajoittuu 52 wattiin. Jo tästä voi päätellä, että Nintendo Wii ei kuluta paljoa sähköä. Mikrobitin konsolivertailussa Wii kulutti noin 20 wattia peleissä sekä lepotilassa, kun taas Xbox 360:n ja PS3:n teholukemat nousivat sadan paremmalle puolelle jo pelkällä tyhjäkäynnillä ja 120 päälle pelien pyöriessä.

Nintendo Wiin AV-kaapeli.

Wiin mukana toimitettava AV-kaapeli on kaukana kilpailijoiden totutusta HD-kaapeleista. En edes muistanut enää, että mihin näitä komposiitti-liitäntöjä tarvitaan. Onneksi saatavilla on myös parempia S-Video-, RGB Scart- ja komponenttikaapeleita. Taulutelevision kanssa muita kuin komponenttikaapelia ei kannata edes miettiä.

Wiin ohjaamisen sielu.

Sen minkä Wii häviää muille konsoleille konetehossa ja pelien näyttävyydessä, ottaa se ohjattavuudessa takaisin korkojen kanssa. Wiin mukana toimitetaan kuvassa näkyvä sensori, joka tarkkailee missä asennossa ja mihin suuntaan Wiin langattomat ohjaimet ovat matkalla. Näin konsolia ja sen pelejä voidaan ohjata heiluttelemalla ohjaimia ilmassa, jolloin pelihahmot liikkuvat ohjauksen mukaan. Esimerkiksi tennistä voi pelata kuten löisit oikealla mailalla vain pitämällä Wiin ohjainta kädessäsi. Sensori asennetaan television päälle tai alle ja konsolin alkuasennuksessa valitaan missä kohtaa oma sensorisi on televisioon nähden.

Nintendo Wiin Remote-ohjaimet.

Konsolin mukana tulee yksi ohjain, joka on päällystetty joustavalla valkoisella silikonpäällysteellä. Se antaa käteen paremman tuntuman eikä ohjain lennä kädestä niin helposti heiluttelun aikana. Vieressä kaverilta lainattu ohjain, josta näkee minkälainen patukka silikonin sisällä majailee.

Nintendo Wii Nunchuck ohjain.

Wiin Remote-ohjaimeen voidaan myös kytkeä mukana tuleva Nunchuck-lisäohjain. Näin kädet käyttävät pelattaessa omia ohjaimia. Nunchuck-ohjaimessa on analoginen tatti ja pari liipaisinta etusormelle käytettäväksi. Kaikissa peleissä Nunchuck-ohjainta ei tarvitse käyttää. Remote-ohjaimessa on myös erittäin tärkeä turvavaruste nimittäin rannehihna. Konsoli muistuttaa aina pelien alussa sen käytöstä ja monet ovatkin rikkoneet kodin irtaimistoa, kun ohjain on lentänyt kädestä kiivaan pelisession aikana. Muistan, että Wiin alkutaipaleella ohjaimen kiinnitysnauha oli liian heikko ja meni poikki joillakin käyttäjillä, jolloin ohjain rikkoi mm. taulutelevisioita.

Nykyisessä ohjaimessa kiinnityshihna on tukevaa tekoa ja se on helppo säätää ranteeseen sopivaksi lukittavalla klipsillä. Suosittelen nauhan kiinnittämistä joka pelikerralla, koska se on helpoin tapa säästää ohjaimen ja muun tavaran rikkoutuminen.

Wiin perusvallikko.

Konsolin liittäminen ja käyttöönotto oli todella helppoa ja hyvin ohjeistettu. Valikot ovat kuitenkin englanniksi, joten ihan perheen pienimmiltä konsolin käyttöönotto ei välttämättä onnistu. Mukana tulevalla kaapelilla resoluutio jää 576i tasolle, joten teräväpiirtopeleistä tällä konsolilla on turha haaveilla. Nintendo Wiin rautakin on sen verran heppoista, että mitään ihmeellisiä 3D-tykityksiä en ole pelipuolella edes nähnyt.

Itse olen päässyt testailemaan lähinnä mukana tulevaa Wii Sports -peliä, jossa pääsee oikein hyvin testaamaan ohjaimien liiketunnistuksen. Wii Sports pelissä pääsee kokeilemaan taitojaan baseballissa, nyrkkeilyssä, tenniksessä, golfissa ja keilaamisessa. Kaikkia lajeja pelataan kuin pitäisit mailaa kädessäsi ja vain heilautat kussakin lajissa sopivalla tavalla käsiäsi. Pelien oppimiskäyrä on todella alhainen ja niiden parissa tajuaa miksi Nintendo Wii on myynyt niin hyvin ympäri maailmaa.

Pelaaminen tällä konsolilla on täysin erilaista kuin aikaisemmin ja uskonkin että monet, jotka eivät aikaisemmin ole pelanneet mitään, ovat omaksuneet Wiin omaksi pelilaitteeksi. Itse tykästyin kovasti pelien tuomaan mahdollisuuteen urheilla ja liikkua samalla kun pelailee. Jos lajit suorittaa kuten oikeasti tekisi, saa jo näiden pikkupelien aikana itselleen kunnon treenin aikaiseksi. Nyrkkeilyssä iskujen väistely ja antaminen sai kunnon hien pintaan jo puolen tunnin läiskimisen jälkeen. Tietenkin ohjaimia voi vain heilutella ilmassa ranteen varassa, mutta jos liikkuu koko vartalolla mukana käy nyrkkeily todellakin hyvästä treenistä. Harvemmin käytetyt kylkilihakset olivat jumissa parina seuraavana päivänä ensimmäisen treeni-illan jälkeen.

Tässä oli pikaiset kokemukset Nintendo Wii konsolista. Jos et ole vielä itse kokeillut tätä mahtavaa pelien ohjaustapaa, niin suosittelen sitä lämpimästi vaikka et olisi ikinä pelannut konsoleilla. Itse olen aikaisemmin vähätellyt Wiitä sen heikomman raudan ja pelien näyttävyyden takia, mutta nyt ymmärrän paremmin miten hyvin liikkuminen ja pelaaminen sopivat yhteen. Ohjaaminen on niin helppo omaksua, että kolmevuotias tyttärenikin onnistui pelaamaan golfia ensiyrittämältä. Perinteisen ohjaimen käyttö ei häneltä vielä luonnistu, joten oli mukava nähdä että hänellekin löytyy jo pelattavaa.

Nintendo Wii on tosiaan mullistava konsoli, joka tuo pelaamisen kaiken ikäisten seuraan. Vielä kun näkisin niitä hittipelejä, joissa ohjaimien käyttöä on kunnolla hyödynnetty. Samanlaiseen visuaaliseen pelien maailmaan ei tällä konsolilla ole mahdollisuutta päästä kuin kilpailijoiden konsoleilla, mutta liikeohjaus tuo omanlaisen näkemyksen peleihin, joka on todella tervetullut pelimaailman laajentumisen kannalta.