Xbox 360 -konsolin ensikokemukset

XBox 360 -konsoli ja -ohjain

Eilen testailin ensimmäisen kerran omassa olohuoneessani kaverilta lainattua Xbox 360 -konsolia. Olen kyllä aikaisemmin pelaillut monestikin kyseisellä konsolilla, mutta silloin joku toinen on laittanut pelit valmiiksi pyörimään ja itselle on jäänyt lähinnä pelien pelaaminen tai ainakin pelaamisen yrittäminen. Tässä lyhyt yhteenveto miten Xbox 360 -konsolin käyttöönotto onnistui itseltäni täysin ilman opastusta tai ohjekirjaa.

Aikaisemmin en ollut itse kytkenyt tai edes käynnistänyt kyseistä konsolia itse kertaakaan. Konsolin mukana sain lainaan pari langatonta ohjainta sekä komponenttikaapelin konsolin televisioon ja AV-vahvistimeen kytkemistä varten. Tietenkin mukana oli tiiliskiven kokoinen virtalähde ja manuaali, jota en kerinnyt avaamaan, vaan kokeilin kuinka hyvin tällainen “tekniikanihmelapsi” saa asennettua konsolin yrityksen ja erehdyksen kautta.


Konsolin kytkemistä varten olin varautunut erillisellä Bilteman komponentikaapelilla, koska Panasonic TH-42PV60 -plasmatelevisiossa ei ollut enää yhtään komponenttiliitäntää vapaana. Television ainoaan komponentiliitäntään olin kytkenyt Topfield TF-5100PVRt digiboksin. Koska televisioon ei saanut kahta komponenttipiuhaa samanaikaisesti kiinni vedin komponenttisignaalit Onkyo TX-SR703E AV-vahvistimen kautta, jossa on kolme sisääntuloa ja yksi ulostulo komponenttiliitännälle. Näin saan vahvistimen kautta helposti liitettyä televisioon yhteensä kolme laitetta komponentilla. Vahvistimessa ei ole HDMI-liitäntöjä, joten samalla laitoin myös ylimääräisen HDMI-piuhan televisioon kiinni.

Plasmatelevisio on kiinnitetty seinälle HAMAn seinätelineellä ja vaikka koko komeus ei paljoa paina, on sen alasottaminen aina sen verran työlästä, että halusin kytkeä kaikki mahdolliset piuhat televisioon. Yhden HDMI-liitännän takana on Oppo Digital DV971H DVD-soitin ja toiseen voin kytkeä suoraan tai DVI-adapterin avulla tietokoneen.

Xbox 360:n komponenttikaapelissa on kolme RCA-liitäntää komponenttisignaalia varten, sekä kaksi RCA-liitäntää analogista steroaääntä varten. Sitten jäljelle jää vielä yksi keltainen RCA-liitin, josta kuvittelin aluksi saavani ulos monikanavaäänet koaksiaaliliitännän kautta. Lukuisista yrityksistä huolimatta en saanut sitä kautta kuulumaan ääntä, vaikka kuinka vaihtelin Onkyon vahvistimesta äänensisääntulon asetuksia. Tajusin vasta myöhemmin testien jälkeen, että liitännän kautta tulee tietenkin komposiittikuva eikä ääntä laisinkaan.

Tänään opin että digitaaliset äänet olisi saanut liittämällä komponenttikaapelin Xbox 360:een tulevaan päähän erillisen optisenkaapelin. Tämän olisin ehkä voinut oppia manuaalia lukemalla, mutta minulla oli liian kiire päästä kokeilemaan Forza Motorsport 2 -peliä. Eilen tyydyin siis pelailemaan pelkällä stereoäänellä, jonka sain kahdesta RCA-liittimestä ulos.

Vaikka äänet jäivät vähän vajavaisiksi, kuvan sain hyvin kulkemaan vahvistimen kautta televisioon. Kyseisessä Xbox 360:ssä ei siis ole HDMI-liitäntää. Kuva komponentin kautta oli kuitenkin erittäin hyvä ja terävä, enkä osannut ensituntumalta vaatia parempaa. Stereoäänet olisin sen sijaan vaihtanut jo eilen parempaan, jos olisin osannut.

Konsolin verkkoon kytkemistä varten jouduin tekemään olohuoneessa pintavetoja, kun sillä seinällä olohuoneessa, johon konsolin sijoitin, ei ollut RJ-45 verkkoliitäntää. Vielä kun asuntomme ristikytkentäkaapissa oli esimerkillisen huonosti merkitty huoneistossa sijaitseva verkkopistokkeet, jouduin testailemaan kaikki kahdeksan vaihtoehtoa ristikytkentäkaapissa oikean kytkennän löytämiseksi. Onneksi sain samalla korjattua merkinnät niin, että jatkossa tiedän miten verkkopistokkeet asunnossa menvät.

Kytkemisen jälkeen tein pikaisesti itselleni oman gamertagin ja liitin sen olemassa olevaan Live-tunnukseeni. Gamertagin luonti onnistui ihmeen kivuttomasti ja nopeasti, vaikka sen luomisessa kyseltiinkin paljon turhaa tietoa osoitteesta ja puhelinnumerosta lähtien. Xboxin valikoissa oppi suunnistamaan suhteellisen nopeasti eikä ainakaan valikoiden peruskäyttämiseen tarvinnut manuaalia avuksi.

Seuraavaksi yritin kytkeä Xbox 360 -konsolia Windows Vista koneeni Media Centeriin. Konsoli löysi kyllä koneen ja sieltä ilmeisesti media playerin kautta muutaman musiikkikappaleen, joita pystyin heti soittamaan konsolin kautta. Ensin piti Vistassa kuitenkin hyväksyä Xboxin pääsy tietokoneelle. Media Centeriä varten piti konsolista etsiä valikoista joku kahdeksan numeroinen autentikointinumero, jotta yhteys voitaisiin luoda. Vista löysikin koneen, mutta kun tietokone alkoi järjestelemään mediakansioita valmiiksi konsolia varten, niin lopullista yhteyttä ei saatu luotua. Enempää tuosta yhteydestä en ottanut selvää vaan kokeilin suoraan mukana tullutta Forza Motorsport 2 -peliä.

Forza Motorsport 2 kansikuva
Forza Motorsport 2 on Xbox 360:n Gran Turismo

Tähän asti Xbox oli ollut siedettävän hiljainen, vaikka takapaneelin tuuletin soikin aika korkealta ja kovaa. Sen jälkeen kun konsolin DVD-asemaan lyö levyn, niin äänet lisääntyvät kyllä kipurajan yläpuolelle. Itse en voisi kuvitella tällä konsolilla katsovani yhtään DVD-elokuvaa. Sen verran äänekkäästi levy pyörii asemassa. Pelin aikanakin DVD-levyn pyörimisäänet kuuluivat maltillisilla peliäänenvoimakkuuksilla selvästi korviin. Jonkunlaista äänenvaimennus operaatiota tämä konsoli kyllä todellakin tarvitsee. Takuu taitaa kylläkin loppua laitteen avaamiseen, joten sellaista projektia kannattaa miettiä pariin kertaan ennen kuin lähtee toteuttamaan. Toinen vaihtoehto olisi saada konsoli toiseen huoneeseen tai rakentaa sille hyvin tuuletettu ja äänieristetty kotelo. Sääli sinänsä, että laite on niin äänekäs, kun se muuten vaikuttaa erittäin mukavalta ja yksinkertaiselta käyttää.

Forzan konsolilla pelaaminen muistutti taas itseäni siitä kuinka helppoa ja vaivatonta konsolipelaaminen on verrattuna PC-pelaamiseen. DVD-kiekon syöttämisen jälkeen ei tarvinnut montaa sekunttia odotella, kun pääsin jo radalle kokeilemaan renkaiden pitävyyttä. Poissa loistivat kaikenlaiset kovalevylle asentamiset ja näytönohjaimen ajureiden päivitykset sekä erilaisten virhetilanteiden selvittäminen oman laitteiston ja pelin vaatimuksien osalta. Kun peli on kerran julkaistu Xbox 360 -konsolille, niin voi olla varma, että se toimii jokaisessa tilanteessa ja tietää että ruudunpäivitys ei laske alle 15 fps:n. Se onko tämä sitten riittävä minimiruudunpäivitysnopeus on aivan toinen asia.

Muutaman Forza-kierroksen jälkeen kokeilin käydä Marketplacessa katsomassa olisiko entisestä Amigan suosikkipelistäni Sensible World of Soccer:sta demoa ladattavana. Kaikeksi ilokseni löysin marketplacen uutuuksien listalta ensimmäiseltä sivulta SWOS-pelin ja sen alasivulta ladattavan trial-version pelistä. 68MB kokoinen tiedosto latautui riittävän nopeasti laitteen kovalevylle ja pääsin testaamaan entisaikojen jalkapallopelien kuningasta uuden sukupolven konsollilla. Mielenkiintoista muuten, että Amigalla kyseinen peli mahtui hyvin kahdelle 1.44MB disketille ja nykyään sen käännös vie 68MB 😉

Lataamisen jälkeen peliä pääsi suoraan pelaamaan ilman mitään mutinoita ja tutut latausvalikot alkoivat vilahdella silmien edessä. Tosin paljon nopeammin kuin mitä olin koskaan aikaisemmin nähnyt. Tässä SWOS-pelin kokeiluversiossa pääsi pelaamaan kokonaisen ottelun. Täytyy kyllä myöntää, että peli oli käännetty todella hyvin alkuperäisestä versiostaan ja kaikki tutut kikat toimivat suoraan selkärangasta. Graafinen ulkoasu oli aivan identtinen ja äänet toistuivat samanlaisina kuin alkuperäisessä pelissä. Pelaaminen oli ehkä hiukan nopeatempoisempaa kuin Amiga 600:lla aikoinaan. Myös Xbox 360:n vakio-ohjain ei sopinut peliin ihan yhtä hyvin kuin silloin käytössä olleet tikkuohjaimet eli joystickit.

XBox 360 SWOS
Sensible World of Soccer -pelin taika on tallella tässä loistavassa käännöksessä.

Pelikentällä potkut, kierteet, puskut ja liukutaklaukset muistuivat nopeasti mieleen. Kaikki kontrollit olivat yhtä yksinkertaisia, kuin alkuperäisessäkin versiossa. Täytyy vain ihmetellä miten hyvän käyttöliittymän ja pelituntuman on ennen saanut pelkällä yhdellä napilla sekä tikkuohjaimella. Kikkojen ja kierteiden tekemiseen ei tarvittu neljää peukalonappia ja neljää liipasinnappia sekä kahta analogista tattia. Omat taidot eivät olleet ruostuneet vuosien varrella ja voitin ensimmäisen ja ainoan pelaamani ottelun 2-1. Ratkaisumaali tuli pilkulta vastustajan virheestä oman rangaistusalueen sisällä.

Jo näiden kahden pelin testaamisen jälkeen ja helpon käyttöönoton ansiosta voisin hyvinkin ostaa itsellenikin Xbox 360 -konsolin. Se mikä estää tällä hetkellä rahojeni sijoittamista tähän konsoliin, jota en kuitenkaan tässä elämän vaiheessa ehtisi kovinkaan ahkerasti pelaamaan, on Blu-ray-aseman puuttuminen. Toinen yhtä merkittävä este ostohaluille on melu, joka laitteesta lähtee, kun DVD-levy on asemassa sisällä. HD DVD -formaatti on kovaa vauhtia häviämässä markkinoilta sen jälkeen, kun Warner ilmoitti siirtyvänsä ainoastaan Blu-ray-elokuvien julkaisijaksi. Omaan käyttööni tarvitsen tällä hetkellä enemmän teräväpiirtoon kykenevää elokuvatoistinta kuin pelikonsolia ja tällä hetkellä Xbox 360 ei ole mielestäni paras ratkaisu siihen tarpeeseen.

Toisaalta, jos saisin erillisen Blu-ray-soittimen yhtä halvalla kuin HD DVD -soittimia tällä hetkellä myydään, niin voisin hyvinkin kallistua tähän konsoliin pelkästään pelikoneena. Playstation 3:lle ei ole vielä julkaistu niin hyviä ja mielenkiintoisia pelejä, jotta ostaisin sen pelkästään pelikoneeksi. Asia voi kuitenkin muuttua kunhan Gran Turismo 5 Prologue ja itse lopullinen peli julkaistaan.

Ensimmäisen testipäivän jälkeen jäi positiivinen mieli Xbox 360:n käytön helppoudesta. Tämän hetken omiin tarpeisiin tai meluvaatimuksiin laite ei kuitenkaan anna riittävän hyvää vastinetta, joten tyydyn toistaiseksi vain lainaamaan konsolia tai käyn kavereilla pelaamassa Xbox 360:n loistavia pelejä. Mielenkiintoista nähdä tulevaisuudessa miten ja kuinka nopeasti Microsoft tulee olemaan mukana Blu-ray-formaatin tukemisessa, kun se näillä näkymin on voittamassa HD DVD:n teräväpiirtoelokuvien seuraavana jakelumediana.

Linkit

5 thoughts on “Xbox 360 -konsolin ensikokemukset”

  1. Jep.. ääntä löytyy. Pistää vaan tarpeeksi ääntä sterkoista niin pelaaminen onnistuu. On kyllä vähintäänkin idioottimainen ratkaisu MicroSoftilta julkaista tommonen core systeemi missä ei ole ollenkaan kovalevyä. Noita pelejä, jotka oikeasti käyttävät tuota kovalevyä hyödyksi on erittäin vähän kun pelit joudutaan kuitenkin suunnittelemaan kovalevyttömälle core systeemille.

    Leffoja en sitten itsekään katso xbox360:lla, tosin ei nuo leffat ole varmaan ollut Microsoftilla konsolissa koskaan niin kova myyntivaltti kuin esimerkiksi Sonylla.

  2. Pingback: Toshiba lopettelemassa HD DVD -tuotantoa - formaattisota ohi | tekniikanihmelapsi.com

  3. Hmm. Onko tosiaan niin, että jotain pelejä ei voisi pelata ilman kovalevyä? Itse olen kyllä ollut myös siinä uskossa, että kaikki Xbox 360:n pelit toimivat myös näissä core-versioissa, joissa ei ole kovalevyä?

    Onko jotain linkkiä jonkun pelin vaatimuksiin, jossa sanotaan että se ei toimi ollenkaan ilman Xboxin kovalevyä?

    Äänestä voin sanoa sen verran, että kun testasin tuota lainassa ollutta Xboksia kaverin luona, niin hänen uudempi Falcon-koodinimellä kulkenut Xbox oli huomattavasti hiljaisempi. Tässä uudessa Xbox:ssa on pienemmällä viivanleveydellä(?) valmistettu prosessori, joka tuottaa vähemmän lämpöä ja DVD-asema oli eri valmistajan. Niissähän on ollut eroa, että minkä valmistajan DVD-asema koneeseen on sattunut tulemaan.

    Tarkempia mittauksia tai testejä äänentasosta ei tullut tehtyä, mutta tämä vanhempi äänekkäämpi Xbox kuului tuon uudemman Falcon-Xboxin yli vaikka oli n. pari metriä kauempana.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *