HifiExpo 2010 – Helsingin hifimessut

Perinteiset Helsingin syksyiset hifimessut olivat siirtyneet messukeskukseen Digiexpon kanssa samaan aikaan ja ottanut nimekseen HifiExpo. Paikkana oli siis tällä kertaa messukeskuksen yhteydessä oleva Holiday Inn hotelli, joten edelleen puitteet ahtaista kuunteluhuoneista ainakin säilyi. Kaikki Digiexpon ja Skiexpon vierailijat pääsivät siis nyt ensimmäistä kertaa tutustumaan myös oikeaan hifiin samalla lipulla. Alla HifiExpo 2010 kuvat huoneista, jotka herättivät mielenkiintoni HifiExpo messuilla.

Highend Studiolla oli esillä Optoman FullHD DLP videotykit mallia Optoma HD20 ja huippumalli Optoma HD87. Demossa pystyi hyvin vertailemaan kuvanlaatua Pirates of the Caribian elokuvalla Grandview:n mattavalkoiselta kankaalta. Halvempi HD20, jonka hinta oli messuilla 999€ jäi selvästi kuvanlaadussa, tarkuudessa ja väreissä isommalle HD87 mallille, jonka hinta oli yli 3000 euroa. Molemmat tykit olivat tarjouksessa ja ainakin pienemmän mukana tuli 10m HDMI-kaapeli ja kattoteline.

Kyselin DLP-tykin sijoitettavuudesta ja isompaa HD87 mallia on saatavissa erilaisilla linsseillä, jos etäisyys kankaaseen on lyhyt tai erikoisen pitkä omassa kotiteatterihuoneessa. Pienemmästä HD20 mallista näki myös selvästi sateenkaari-efetin, joka on yleinen edullisimmissa DLP-tykeissä. Esittelijä kyllä väitti, että viikon katselun jälkeen tuota sateenkaari-ilmiötä ei enää näe, vaan aivot ovat sopeutuneet erilaiseen kuvalähteeseen. Sinänsä ihan uskottava teoria, kun osaa ihminen sopeutua muutamassa päivässä myös tilanteeseen, että koko maailma näkyy ylösalaisin erikoislaseilla. Isommassa tykissä ei mitenkään oma silmä nähnyt sateenkaari-ilmiötä, joten siinäkin suhteessa Optoma HD87 on loistotykki.

Vaikka toinen seinä oli valkoinen demo-tilassa, antoi tässä huoneessa oleva Optoma HD87 parasta teatterikuvaa mitä messuilla oli tarjota. Mitsubishillä oli pari alle parin tonnin DLP-tykkiä ja yksi LCD-tykki myös esittelyssä, mutta niissä värit olivat vähän turhan runsaat ja säädöt muutenkin suoraan laatikosta.

Mareksound oli taas tehnyt messujen parhaimman ja selvästi kalleimman huoneen Tannoyn lippulaiva mallilla. Tannoyn kaiuttimet maksoivat 42 000 € parilta ja elektroniikkaa oli suunnilleen samalla rahalla. 100 k€ setti soi kyllä hävyttömän hyvin ja kaiuttimien dynamiikka oli todella käsittämätön, kun mieslaulaja heitti vähän korkeammalta ja kovempaa kesken hiljaisen musiikkikohtauksen. Näillä kaiuttimilla pitää varmasti myös äänilevyn olla kohdillaan. Painoa yhdellä kyykyssä olevan miehen korkuisella kaiuttimella on vaivaiset 120 kg.

Tannoylta oli myös esillä kätevän näköiset seinäkaiuttimet Tannoy Mercuri VR. Muut kuvassa olevat kaiuttimet ovat uutta Tannoy Mercuri V -sarjaa, jotka ovat kuulemma hyvät edullisen hintaluokan kaiuttimet.

Mr Hifi yllätti hyvällä pienellä ja edullisella aktiivikaiutinparilla, jotka olivat kytketty tietokoneeseen erillisellä DAC:lla ja kuulokevahvistimella, jota käytettiin esivahvistimena. Todella pirteästi ja alhaaltakin soineet Elac AM 150 kaiuttimet maksavat vain 552 euroa parilta.

Aktiivikaiuttimet ovat kuulemma tulossa isosti markkinoille Elacin mukaan ja esillä ollut Elac AM 150 toimikin hyvin tietokoneen kanssa. Aktiivikaiuttimen sisällä on oma vahvistin, joten sen pystyy kytkemään suoraan kiinni tietokoneeseen tai muuhun äänilähteeseen, kuten MP3-soittimeen, Blu-ray-soittimeen tai vaikka taulutelevisioon. Edustajan mukaan tämä malli kuulemma pärjää äänenlaadullisesti astetta kalliimman Genelecin kanssa ja pesee samanhintaisen Genelecin mennen tullen. Mielenkiintoista nähdä tulevissa hifilehdissä tämän kaiuttimen puolueettomat arvostelut ja vertailut muihin valmistajiin.

Toinen kattaus Mr Hifin kuunteluhuoneessa olivat ympärisäteilevät Duevel-kaiuttimet. Näiden sijoituksessa ei ole niin väliä kuuntelupaikalla, mutta seinästä kannattaa ottaa etäisyyttä metri suuntaansa, jotta kaiku ei liikaa pilaa kuuntelua. Kaiuttimet kyllä täyttivät huoneen äänellä, mutta kovin erikoista potkua niistä ei lähtenyt. Sen huomasi, kun soittovuoroon tuli Elacin 247 lattiakaiuttimet, jotka Elacmaiseen tyyliin potkivat ihan mukavasti.

Aurelialla oli odotetusti esillä Aurelia Graphica kaiuttimet, joita oli edelleen todella helppo kuunnella. Näiden kanssa mikään osa musiikista ei hyökkää esiin ja musiikkia alkaa vain yksinkertaisesti kuuntelemaan. Storm Audion uutuusvahvistimilla Graphica-kaiuttimista lähti tällä kertaa oikein mukavasti potkua, kun ensimmäisen kerran niitä tuli kuunneltua pienellä putkivahvistimella. Korkeat kaiuttimet kuulostavat vähän paneelikaiuttimilta monien elementtien ansiosta ja paras kuuntelupaikkakin on yhdessä kohtaa, kuten paneeleillakin.

Uutuutena Aurelialla olivat kuuntelussa valkoiset Saphira kaiuttimet. Graphica-kaiuttimien jälkeen niiden sointi ei oikein aluksi innostanut niin paljon, mutta hyvältä ja helpolta nekin kuulostivat, kuten muutkin Aureliat. Näitä taas vahvistettiin putkivahvistimella, joten paras potku jäi puuttumaan Saphiroiden kuuntelusta. Valkoisena ne ainakin ovat todella tyylikkään näköiset ja kuuntelupaikka ei ole niin keskittynyt yhteen pisteeseen, kuten Graphica-kaiuttimilla.

Mareksound ja Amphion soittivat viereisessä huoneessa isoja Krypton3 kaiuttimia ja ne todellakin ovat isommat mitä kuva antaa ymmärtää. Melkein miehen korkuiset ja yllättävän syvät kaiuttimet toistivat todella alas ja vakuuttavasti ukkosenjyrähdyksiä sisältävän äänitteen bassot. Mukavaa, että soitetuista levyistä löytyi tarpeeksi matalia taajuuksia, jotta kaiuttimien ominaisuudet tulivat hyvin esille.

Genelesin osastolla oli esillä loistavat arvostelut Hifimaailmassakin saanut Genelec 8260A DSP aktiivikaiuttimet. Kaiutin on kuvassa keskellä television edessä ja se oli kyllä todella massiivinen kapistus. Ei todellakaan sovi jokapojan olohuoneteatteriin, vaikka niin salaa toivoisikin. Äänimateriaali ei omalla käyntikerralla ollut mitään erikoista, mutta kannattaa käydä kuuntelemassa tätä kaiutinta, jos vain on siihen mahdollisuus. Genelec 8260A maksaa noin 3600 euroa kappaleelta.

OR oli tuonut messuille ensikuunteluun OR 40Qi kaiuttimet, jotka pikaisella istumalla soivat mukavasti ja pakottomasti. Tyylikäs viimeistely kiiltävänvalkoisena tai -mustana viimeistelee kokonaisuuden.

Hotellihuoneissa ensimmäisenä tuli vastaan itselle uusi tuttavuus SES Audion Mistral kaiuttimet. Kotimaiset taaksepäin kenossa olevat lattiakaiuttimet soivat tyylikkään viimeistellyssä kotelossa erittäin mukavasti ja tunnelmallisesti, kuten 5000 euron kaiuttimien pitääkin soida. Tiettyä lämpöä soinnissa oli, joka ainakin itselleni sopii hyvin musiikkia kuunnellessa.

Audiopolilla oli kuultavana Aniversario-jalustakaiuttimet, jotka olivat varustettu uudella bassolisäosalla. Bassojalustankin pääsee rakentamaan omalle “Anni” kaiuttimelle Audiopolin ohjauksessa. Hienoa ja hyödyllistä harrastamista tältä kerholta, johon myös muutkin kuin teekkarit ovat kuulemma tervetulleita. 150 euron kapplehintainen kaiutin soi yllättävän isosti. Erillisen bassojalustan hintaa ei tullut kyseltyä.

Hifimaailman omassa kuunteluhuoneessa olivat isot rakennussarjakaiuttimet, jotka herkkyydellään ja suunnattavuudellaan oli sijoiteltu ristiin kuuntelupaikkaan nähden. Äänenlaatua ja potkua lähti näistä kaiuttimista kiitettävästi, vaikka tiettyä keskialueen rosoisuutta Herra Saurama haluaisin vielä hioa pois.

Forvoicen uudet 10.7 jalustakaiuttimet yllättivät myös isolla ja tuhdilla äänellä. Poikittain pienessä huoneessa sijoitetut kaiuttimet murisivat mukavasti alarekisterissä, vai oliko se huoneen ja sijoittelun auttamaa bassokorostusta? Joka tapauksessa omalle korvalle nämä kaiuttimet sopivat taas hyvin ja niitä oli mukava kuunnella. Takapaneelista kävin vakoilemassa, että kaikki kolme refleksiputken reikää oli tukittu, koska kaiuttimet sijaitsivat lähellä seinää.

Erikoisten näköisten kaiuttimien edessä oli vain yksi kuuntelutuoli, jossa luki “Sähkötuoli – kannattaa kokeilla”.

Tuolin alle oli laitettu 25 euron arvoinen Bass Pump 2 elementti, joka sai tuolin hauskasti värähtelemään bassojen tahdissa. Nämä ovat siis tarkoitettu kotiteatterissa omaan sohvaan tai tuoliin kiinnitettäväksi ja ne tuovat elokuvateatterista tutut jyrähdykset myös pienemmillä äänenvoimakkuuksilla omalle sohvalle. Hauska idea ja näitä on kuullut monen tekevän myös itse vanhoista subbarielementeistä. Elementti tarvitsee kuitenkin oman vahvistimen, joka kytketään AV-vahvistimessa subbariliitäntään.

Viimeisenä messuilta jäi mieleen Hifihuoneen Totem Arro kaiuttimet avoimella ja kuunneltavalla soinnillaan. Toteemin muotoinen ja siro kaiutin toi hotellihuoneeseen yllättävän ison äänen ja läsnäolon, jota oli mukava kuunnella pitkän päivän päätteeksi pari kappaletta.

HifiExpo mainosti myös DigiExpon puolelta löytyviä pisteitä, jotka kävin läpi aikasemmassa Digiexpo 2010 kotiteatteri artikkelissa. Yritin lauantaina vielä kerran käydä lopuksi piipahtamassa Digiexpon puolella, mutta järkyttävät ihmismassat estivät kyllä hyvin Digiexpon nopean kiertämisen. Pelkästään alueelle pääsemiseen ja sieltä poistumiseen kului aikaa puoli tuntia, kun edestakaisin vellovat ihmismassat eivät liikkuneet mihinkään. Nähtävästi kauppojen kiinnioleminen oli todella saanut kaikki tulemaan messuille lauantaina.

HifiExpon puolella ei ihmisiä sentään ollut liiaksi asti, vaan tunnelma oli rauhallinen, kuten aikaisimpinakin vuosina. Kyllä väkeä riitti pienissä hotellihuoneissa ihan hieksi asti, mutta aina pääsi suhteellisen nopeasti hyville kuuntelupaikoille, kun jaksoi hetken odottaa ovensuussa. Sisääntulokerroksen isoissa huoneissa ainakin aamupäivästä riitti tilaa jopa ruhtinaallisesti. Huoneet myös toimivat hyvin kuuntelussa, eikä kukaan esittelijäkään ei manannut kuunteluhuoneiden akustiikkaa.

Kaiken kaikkiaan nämä hifimessut olivat taas antoisat ja tarjosivat itselle paljon mukavia kuunteluhetkiä tiivistetyssä paketissa yhdelle päivälle. Kuvapuoli ei ollut niin vahvasti tällä kertaa esillä, mutta jäipähän enemmän aikaa tutustua uusiin kaiuttimiin ja aktiivikaiuttimiin. Ehkä ensi kerralla otan taas omaa musiikkia mukaan, jotta pääsee vertailemaan kaiuttimia aina samalla materiaalilla.