Antec P183 ja CP-850 – kotelo ja virtalähde testauksessa

Sami kirjoitti reilu vuosi sitten tietokoneen kasaamisesta Antec P182 -koteloon. Antec on päättänyt jälleen päivittää tätä alunperin P180-koteloon perustuvaa sarjaa uudella P183-versiolla. Uuden Antec P183-kotelon kohdalla Antec on keskittynyt aiempien mallien kenties heikoimpaan osaan, nimittäin ilmanvaihtoon. Sikäli vanhoissakaan P180-sarjan koteloissa ilmanvaihto ja viileys ei ollut aivan huonoimmasta päästä, mutta kotelon keskittyessä äänenvaimennukseen ei ilmanvaihtoon keskitytty aivan niin paljoa, kuin olisi ehkä pitänyt.

Normaalille käyttäjälle tällä ei varmaankaan parisen vuotta sitten ollut merkitystä, mutta kellottajille ja viimeiset omasta koneestaan irti ottaville tietokoneharrastajille sillä on merkitystä. Kaiken lisäksi parin viimevuoden aikana sekä Intelin, että AMD:n päivitettyä prosessorimallejaan on ilmastointi nousemassa entistäkin suurempaan arvoon. Ensisilmäyksellä P183 noudattaa vanhoista p180-sarjan koteloista tuttua linjaa ja eroja alkaa huomata vasta tarkemmalla silmäyksellä yksityiskohtiin. Tässä artikkelissa käsittelen uuden P183 kotelon eroavaisuuksia sarjan edelliseen P182 -koteloon ja käyn läpi koteloa muutenkin omien käyttökokemuksien ja kevyiden kellottelusessioiden mukana. Mielestäni kellottaminen ei ole lainkaan hankalaa ja nykyisillä emolevyillä, sekä valikoiduilla kerroinlukottomilla prosessoreilla kellotus on helpompaa kuin se on ikinä ollutkaan. Hyvän kellottuvuuden vaatimukseksi oikeastaan jää enää vain kotelon suht hyvä ilmanvaihto ja prosessorin tarpeeksi iso jäähdytinsiili.

Artikkelissa käyn läpi niin Antecin P183 -kotelon kuin Antec CP-850 -virtalähteen ominaisuuksia. Artikkelin lopussa käyn läpi omia käyttökokemuksia ja hieman testailua kellottamisella testikokoonpanossa. Testikokoonpanon tiivistelmän voi löytää artikkelin lopusta. 

Antec P183 esittely

Antecin tuttu järeä paketointi.

P183 saapui Antec:n tapojen mukaan hyvin pakattuna ja kotelon arvoon kuuluvasti erittäin isossa paketissa. Paketista löytyi kaikki oleellinen mitä koneen kasaamisessa voi koteloon liittyen tarvita. Paketissa oli mukana tarpeeksi kasaamiseen käytettäviä ruuveja ja kumisukkia resonoinnin välttämiseksi.

Ilmareikienkin kanssa siistin tyylitelty etupaneeli.

Nopeasti katsottuna P183 muistuttaa ulkopuolisesti erittäin paljon aiempien Antecin P180 -sarjan koteloita. Tarkemmalla silmäilyllä voi kuitenkin huomata eroja yksityiskohdissa. Kotelossa on keskitytty ennen kaikkea ilmanvaihtoon ja tämä näkyy esimerkiksi etupaneeliin avattavaan kanteen lisättyinä ilmareikinä. Ilmareiät eittämättä voivat vaikuttaa ilmanvaihtoon, mutta vaikuttaako tämä kotelon ääneneristävyyteen sitä huonontavasti? Ilmareikien lisäksi kotelon kansi näyttää varsin samanlaiselta aiempaan P182-koteloon verrattuna. Etukannen liittimille on varattu hieman isompi tila ja vanhoihin liittimiin on kahden USB-liittimen ja äänilähdön ja mikrofoniliitännän lisäksi lisätty eSATA-liitin. eSATA-liitin nopeuttaa tiedonsiirtoa ja on erittäin hyvä ratkaisu etupaneeliin, tämä helpottaa ulkoisen kovalevyn vaihtamista esimerkiksi HTPC:n kanssa.

Sivulta P183 on saanut lähinnä päivitystä etupaneelin ilmanottoaukkoihin. Aikaisempaan P182-koteloon verrattuna ilmareikien rivastoa on harvennettu paremman ilmankierron toivossa.

Etupaneelin ilmanottoaukot lähikuvassa.

Ilmareikien lisäämisestä ja sivupaneelin säleikköjen muuttamisesta huolimatta kotelo on säilyttänyt laadukkaan vaikutelman. Mitä vielä, ilmareiät tuntuvat antavan hieman räväkkyyttä muuten aika pelkistettyyn olemukseen.

Etukannen ilmareiät mahdollistavat koneen käynnistämisen ilman kannen avaamista. Ratkaisussa on ennenkaikkea parannusta kotelon käytännöllisyyteen. Riippuen kotelon sijoittamisesta kannen avaaminen voi olla välillä varsin epäkäytännöllistä. Toisaalta etupaneelin kansi on mahdollista lukita avaimella ja ennen tällä lukitsemisellä pystyi estämään koneen käynnistämisen ilman voimakeinoja. Lukko ei kuitenkaan varsinaisesti jää kokonaan ilman käyttätarkoitusta ja lukitus voi suojata esimerkiksi irroitettavien kovalevyjen poistamista. Toisin eihän näihin lukkoihin ikinä kannata kuitenkaan etukannen heppoisuuden takia luottaa salaisuuksien ja tärkeän tiedon tallennuksessa. Sikäli tuo satunnaisen ohikulkijan koneen käynnistämisen mahdollistuminen esimerkiksi laneilla on paljon ikävämpi puoli.

Etukannen avaaminen paljastaa isompia muutoksia.

Avatessa etukannen ja vertaamalla etupaneelia vanhaan P182-koteloon voi nähdä, että Antec on käyttänyt paljon aikaa sekä ilmastoinnin parantamisen, että ennen kaikkea ilmansuodatuksen parantamiseksi. Ilmansuodattimien säleiköt ovat aikaisempaa ohuemmat ja kaikki mahdollinen ilmanvaihdon este tuntuu olevan otettu pois.

Kaikki etupaneelin ilmansuodattimet on helposti puhdistettavissa avattavien luukkujen ansiosta. Ilmanvaihdon parantamiseksi kannattaa poistaa optisten asemien metalliritilät. Kaiken kaikkiaan P182:n etupaneelista jää laadukas tuntu. Missään ei ole mitään natisevia ja lonksuvia osia ja toteutukseen on selvästi käytetty aikaa.

Kotelon katossa on kiinnitettynä yksi mukana tullut Antecin TriCool -kotelotuuletin. Tuuletinpaikan ritilää on hieman tyylitelty aiempaan verrattuna, mutta säleikössä toistuu sama hunajakennomainen rakenne. Jostain syystä ritilän alle on kiinnitetty muovinen kotelotuulettimen tukivarsien mukainen muovisuojus. Mm. silentpcreview.com:n artikkelin mukaan tämä nimenomainen muovisuojus saattaa lisätä kattoon asennetun tuulettimen äänekkyyttä. Yksi mahdollisuus on puhtaasti leikata tämä muovisuojus pois, mutta omissa suunnitelmissa ei ole laittaa kattoon ollenkaan tuuletinta. Täytyy kuitenkin testata tämä läpi käyttökokemuksia käsittelevässä osiossa. Muuten katto on mielestäni paljon siistempi kuin aiemmin.

Takapaneelissa ei ole paljoa muutoksia.

P183 ei ole paljoa nähnyt muutoksia takapaneeliin. Vanhasta P182-kotelosta tuttua on muun muassa vesiletkujen sisäänmenon mahdollistavat kumiset reiät. Takapaneelin suurimmat uudistukset liittyvät uuden Antec CP-850-virtalähteen kiinnittämiseen. Kotelossa tulee esiasennettuna mukana muunnin normaalikokoiselle virtalähteelle, mutta muuntimen irrottaessa paljastuu reilusti isompi kiinnitysaukko Antecin uudelle virtalähteelle.

Sivupaneelit ovat valmistettu tuttuun tapaan kolmesta kerroksesta. Uloimpana on gunmetalin värinen ulkolevy, sisimpänä on muovista valmistettu keskus ja sisällä harmaan värinen metallilevy. Kaikki kotelon kiinnitykset muutamia ruuveja lukuunottamatta on valmistettu muovista paremman yhteensopivuuden ja äänenvaimennuksen takia. Äänenvaimennukseen keskittyvästä sivulevystä johtuen kiinnittäminen ei välttämättä ole aivan siitä helpoimmasta päästä, mutta toisaalta metallisista sivupelleistä tuttua metallin väsymistä ei esiinny, kuten ei myöskään minkäänlaista resonointia.

Kotelon alapuolella on Antecilta jo tutuksi käyneet silikonitassut. Tassut ovat erittäin pehmeät ja ovat optimaaliset esimerkiksi puiseen tietokonepöytään johtuvan resonoinnin eliminoimiseen. Näiden silikonisten tassujen oikeastaan ainut huono puoli on koneen hieman hankalahko siirtely vaikkapa kaapeleiden kiinnityksen jälkeen. Silikonitassut eivät pahemmin liu’u millään pinnalla, joten koteloa on pakko nostaa, sillä kumitassut saattavat irrota kotelosta. Oman testikokoonpanoni kanssa kotelo on erittäin painava ja ainakin testailun aikana kumitassu irtosi pari kertaa. Muuten aivan erinomaiset.

Sisältä P183 on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Sisältäpäin P183 on täynnä Antecin ajansaatossa kehittämiä ideoita. Suurimpana muutoksena edelliseen malliin on hieman uusittu alakerta. Uuden Antec CP-850 -virtalähteen ympärille on tehty pieniä muutoksia ja alakertaan tulevien kovalevyjen kiinnityskehikkoa on muutettu. Alakerran parhaimpana muutoksena on ehdottomasti uuden tuuletinpaikan lisääminen kovalevykelkan ja etupaneelin väliin. Ennen tuuletin kiinnitettiin hieman vaikeahkosti virtalähteen ja kovalevykelkan väliin. Tämä ratkaisu ei oikeastaan auttanut yhtään mitään raikkaan ilman tuomiseksi koteloon. Uusi ratkaisu toimii erittäin hyvin Antec CP-850 -virtalähteen kanssa, koska virtalähteessä on ulkoinen tuuletin, joka tavallaan lisää tuulettimen entisen alakerran tuulettimen paikalle. 

Antec CP-850 -virtalähteen esittely

Seuraavaksi siirrytään artikkelin toisen Antecin tuotteen CP-850-virtalähteen esittelyyn. CP-850 on erittäin mielenkiintoinen virtalähde. Ensinnäkään se ei käy tällä hetkellä kuin ainoastaan kolmeen koteloon. Kaikki kolme koteloa tulevat myöskin Antecilta ja artikkelin p183 kotelon lisäksi se sopii Antecin lippulaivamalli p193 koteloon sekä enemmän pelaajille ja lanittajille suunnattuun Antec Twelve Hundred -koteloon.

Kooltaan kuin teemaltaankin samanhenkinen pakkaus p183-kotelon kanssa.

Pelkästään virtalähteen pakkauksen saaminen käsiin herättää jo kunnioitusta. Näin isossa paketissa tuleva virtalähde ei voi olla kauhean pieni! Pakkauksessa tulee mukana virtalähteen modulaariset virtakaapelit. Seuraavassa lyhyt lista virtalähteen specseistä:

Virrat ja jännitteet:

• Teho 850W
• 80 plus sertifioitu
• +3.3V @ 24A
• +5V @ 30A
• +12V1 @ 22A
• +12V2 @ 22A
• +12V3 @ 25A
• +12V4 @ 25A
• -12V @ 0.6A
• +5VSB @ 3.0A

Liittimet:

• 1 x Päävirtakaapeli  (20+4 pinniä)
• 1 x 12V(P4)
• 1 x 12V(8 pinniä)
• 9 x Lisälaiteliitintä
• 9 x SATA-liitintä
• 1 x Diskettikaapeli
• 4 x PCI-E-liitintä (2×6 ja 2×6+2)

Humongous!

Oli pakko hieman irroitella. Virtalähde on reilusti isoin mitä olen tällä hetkellä nähnyt ja se onkin tyypiltään omaa CPX-standardia. Antecin lähtökohtana virtalähteen kehittämiselle on ollut toteuttaa tehokas virtalähde, joka käy mahdollisimman viileänä hyvän ilmanvaihtuvuuden johdosta. Koon lisäksi Antec teki hieman erikoisemman ratkaisun virtalähteen tuulettimen kanssa. 120 millinen tuuletin on nimittäin pystyasennossa!

Tyypillisesti virtalähteen tuuletin sijaitsee joko virtalähteen katossa tai sen alapuolella. Tällaisessa ratkaisussa tuuletin ei kuitenkaan toimi parhaimmalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi virtalähteen alapuolelta ilmaa imevä tuuletin imee lämmintä ilmaa todennäköisesti suoraan prosessorilta, eikä ilmavirtakaan johda suoraan virtalähteen läpi vaan saattaa huonossa tapauksessa osittain palata koteloon takaisin. p183-kotelon tapauksessa, jossa virtalähde on sijoitettu kotelon alaosaan ei kotelon alapuolelta edes saa kunnolla imettyä mitään. Antecin ratkaisu tuulettimen on mielestäni hyvä. Virtalähde imee alakerran raikasta ilmaa suoraan virtalähteen läpi ja ilmavirta jatkuu loogisesti suoraan kotelosta ulos. Tällöin virtalähde toimii paljon viileämmin, eikä tuulettimen tarvitse toimia kauhean äänekkäästi.

Normaalit virtalähteet eivät pärjää kokovertailussa.

Parhaiten virtalähteen suuri koko tulee esille verrattaessa sitä tavalliseen ATX-standardin virtalähteeseen. OCZ:n 520-wattinen ModStream -virtalähde näyttää varsin tavanomaiselta ja pieneltä Antecin virtalähteen rinnalla. Kuvasta voi myös erottaa elektronisten osien sijoittamisen sekä virtalähteen pohjaan, että kattoon. Virtalähteen ollessa varsin korkea, jää elektronisten osien väliin eräänlainen tunneli jota pitkin ilma voi virrata. Tämä edesauttaa virtalähteen osien pysymisen viileänä.

Viralähteen tuuletin on suunniteltu erittäin äänettömäksi. Lisäksi se on moduloitu pulssien pituuksilla (PWM). Tämä tekniikka mahdollistaa tuulettimen pyörimisnopeuden säätelyn digitaalisesti eripituisilla jännitepulsseilla. Käytännössä siis virtalähteen ohjainpiiri pystyy hienosäätämään tuulettimen pyörimisnopeutta paljon tarkemmin kuin normaaleilla jännitetason muunteluilla.

Olihan se tekniikannälkäisille lukijoille pakko myös avata. Voin jo nyt huomioida, että tätä ei kannata tehdä kotona! Virtalähteen katossa oli pahvinen ilmanjohdin. Ilmanjohdin oli liimattu kiinni virtalähteen kattoon ja pitää toivoa, että liimaus kestää tämän operaation jälkeen. 🙂 Ilmanohjaimen tarkoitus on paremmin johtaa ilmaa elektroniikalle ja virtalähteen läpi, muuten se saattaisi johtua piirilevyn alle, jossa siitä ei ole paljoa hyötyä. 

Kotelon yksityiskohtia

Tutut Antecin TriCool -tuulettimet.

P183-kotelon mukana tulee vanhat ja tuttavallisen oloiset Antecin TriCool -tuulettimet. TriCool-tuulettimet ovat säädettävissä pyörimään kolmella eri tuuletusnopeudella. Valitettavasti hiljaisimmillaankin TriCool-tuulettimet eivät ole niitä kaikkein hiljaisimpia, vaikkakin ihan siedettäviä, löytyy parempia tuulettimia varmasti nämä korvaamaan. Olen oikeastaan aina hieman ihmetellyt näitä tuulettimia siinä mielessä, että Antec selvästi tähtää kotelojen äänettömyyteen, mutta ei silti panosta enempää tuulettimien kehitykseen. Onneksi sentään virtalähteessä on erittäin hyvä ja hiljainen tuuletin, joten suurempaa ongelmaa tästä ei ole.

Irroitettavat kiintolevytelakat.

Antecin koteloissa on aina ollut hyvä puoli se, että niiden sisustat ovat usein helposti muokattavissa omiin tarpeisiin. p183 ei ole edeltäjiensä tavoin poikkeus tälle linjalle ja kummatkin kovalevytelakat ovat irroitettavissa omiin tarpeisiin sopivasti. Itse olen aikonut käyttää alapuolen kovalevytelakkaa kahden kovalevyn kiinnittämiseen koneeseen. Tällöin ylempi kovalevytelakka on käytännössä turha, joten jätän sen pois lopullisesta kokoonpanosta. Tästä on paljon hyötyä esimerkiksi ilmanvaihtuvuuden ja isompien näytönohjaimien kiinnittämisessä sekä kotelon yleisessä tilavuudessa.

Kaapelien läpivienti alaosastosta.

Virtalähteen ja kovalevyjen kaapelit saa vietyä alaosastosta yläosastoon P182-kotelosta tutulla tavalla. Läpiviennin reikiä pystyy mukauttamaan omiin tarpeisiin ja peittämään ilmankierron parantamiseksi. Harmittavasti P182-kotelosta tuttuun tapaan näitä reikiä ei pysty muovisuojuksella kokonaan peittämään sillä kaapelit on mahdollista viedä myös emolevyn takapaneelin takapuolelta. Tällöin pystytään poistamaan kaapelien aiheuttamaa haittaa ilmankierrolle ja eristämään alaosa muun koneen ilmankierrosta. Tietysti nämä reiät voi peittää vaikka teipillä jos niikseen haluaa.

Koteloon saa kiinni myös normaalin virtalähteen.

Edellinen kuva tuo hyvin esille CP-850-virtalähteen koon. CP-850-virtalähteen sijaan koteloon saa kiinni myös tavallisen kokoisen virtalähteen erillisen takalevyn muuntimen avulla. Huomaa myös kuvasta virtalähteen alapuolella olevat kumiset eristeet. Antecin tarkkuus yksityiskohdissa resonoinnin poistamisen suhteen on erittäin hyvää.

Coolermasterin Hyper Z-600 jäähy mahtuu nipin napin koteloon.

Testikokoonpanon prosessorinjäähy mahtuu juuri ja juuri P183-koteloon. Jäähy tulee pikkaisen ulos kotelon sivulta, mutta kotelon sivusta ei kuitenkaan kiinni ollessaan ota tuulettimeen kiinni. Hyper Z-600 on jäähynä siitä isoimmasta päästä, joten olettaisin lähes kaikkien jäähyjen mahtuvan koteloon.

Testikokoonpano mahtuu koteloon siististi ilman tilanpuutetta.

Testiin koottu kokoonpano mahtuu hyvin koteloon eikä tilanpuutetta esiinny. Kaapelointia pystyisi mahdollisesti vielä optimoimaan, mutta en ole sen suhteen niin nuuka. Luulisin ilmankierron olevan jo tässä muodossaan erittäin hyvää. Kuvasta huomaa kuinka isolta CP-850 näyttää täydessä kokoonpanossa. Virtalähde käyttää kaiken pystysuunnassa liikenevän tilan ja tämä varmasti parantaa virtalähteen lävitse kulkevan ilman määrää, mikä edesauttaa virtalähteen toimimista viileänä pienellä ilmavirralla. Huomaa kuinka ylemmän kovalevykehikon irroittaminen poistaa kaikki esteet etupaneelin ilmavirtaukselta prosessorille ja näytönohjaimelle.

Testikokoonpanossa pistin yhden Antecin TriCool -tuulettimen kotelon takaosaan ja toisen etupaneeliin ylemmän kiintolevytelakan kohdalle. Alempaan kiintolevytelakkaan en pistänyt ollenkaan tuuletinta ja virtalähteen tuuletin toimii alaosan ainoana ilmavirran tuottajana. Uskoisin tämän riittävän tarpeisiini. 

Kellotusta ja käyttökokemuksia

Seuraavaksi siirryn kotelon ja virtalähteen käyttökokemuksiin ja pieniin ylikellotteluihin. Tarkoitus olisi etsiä vakaat niinsanotut “24/7” -kellot. Tietysti täytyi myös yrittää paljon prosessorista saisi kotelossa irti maksimissaan. En kuitenkaan lähtenyt aivan niitä viimesiä kymppejä etsimään, koska se olisi vaatinut hienosäätöä muisteilla ja eri osien vakauden säätämisellä.

Testikokoonpanoni on Antec P183 kotelon ja Antec CP-850 -virtalähteen lisäksi suurinpiirtein seuraava:

Emolevy: Gigabyte GA-MA790XT-UD4P
Prosessori: AMD Phenom II X4 955 Black Edition
Muistit: 4 x 2 Gt- 1333 MHz DDR3
Näytonohjain: Asus GeForce 9600 GT Top

Testikokoonpanosta on kyllä näytönohjain menossa vaihtoon jahka nuo uudet Radeonit ovat jotenkin saatavilla. Kutakuinkin testikokoonpanon lähtökohta on etsiä kellottamalla mahdollisimman hyvä kokoonpano määrättömään ajankohtaan asti.

4 GHz taulussa.

Aloittelin kellotuksen oikeastaan suoraan pistämällä koneen BIOS-asetukset kuntoon ja korjaamalla parit vakausongelmat liittyen muisteihin ja emolevyn piirisarjaan. Alkukellottelujen jälkeen löinkin sitten suoraan kertoimet kaakkoon ja prosessorista lähti heti irti 4 GHz:n rajapyykin rikkova tulos. 4 GHz on varsin kunnioitettava kellotus ilmalla ja tällä prosessorilla kellotustulokset jäävät yleensä 3,7-4,1 GHz:n tuntumaan. Parhaimmat tulokset mitä itse olen ilman suurempaa etsimistä nähnyt ovat olleet jotain 4,3 GHz:n luokkaa ilmalla. Varsin hyvin kotelolta, joka on ensisijaisesti suunnattu äänettömyyteen. Ainakin Antec on jotain saanut aikaan ilmanvaihdon suhteen kellotusmielessä. Kotelo on kyllä erittäin hyvin äänenvaimennettu aikaisempaan testikokoonpanon koteloon verrattuna. Ensikertaa kun laitoin koneen päälle täytyi katsoa toistamiseen, että onko se kone päällä vai ei. Niin hiljaiselta kone kuulostaa. Tämän pohjalta Antec ei ainakaan ole mielestäni joutunut tekemään liian suurta kompromissia äänenvaimennuksen kanssa ilmanvaihdon parantamiseksi. Vaihtamalla TriCoolien tilalle jotkin vielä hiljaisemmat kotelotuulettimet ei koneesta varmasti kuulu lähes mitään. On se tehokoneena tietysti äänekkäämpi kuin esimerkiksi aikaisemmin rakentamani HTPC-kokoonpano.

Seuraavaksi aloitin etsimään vakaita kellotuslukemia normaaliin käyttöön. Oletuksen testikokoonpanon prosessori toimii 3,2 GHz:n kelloilla ja tarkoituksena olisi saada vakaasti vähintään 3,6 GHz:n kellot ja kaikki sen yli on plussaa. 3,6 GHz on sinänsä aika vaatimaton maali ottaen huomioon 4 GHz:n maksimikellon, jonka löysin jo aiemmin. 3,6 GHz löytyikin varsin helposti ja testien jälkeen osoittautui varsin vakaaksi. Seuraavaksi nostin kelloja kahdella kertoimen nostamisella suoraan 3,7 GHz:n. Kellot eivät olleetkaan enään aivan stabiilit. Kone ei kestänyt kauheasti pelitestejä, puhumattakaan prosessoria rasittavia laskemistestejä.

Pienen Vistan säätämisen jälkeen sain jonkinlaisia virheviestejä koneesta irti ja virheviestit viittasivat hieman muistiasetuksiin. Nostin muistien ja emolevyn piirisarjojen jännitteitä hieman lisää ja virheviestit katosivat. Tämän jälkeen sainkin koneen vakaaksi suoraan 3,8 GHz:n. Totesin tämän riittäväksi, koska prosessorin rasituslämmöt alkoivat lähentyä 60 celsiuksen rajaa. AMD on itse ilmoittanut testikoneen prosessorin suositelluiksi maksimilämmöiksi noin 62 celsiusta. Jälkeenpäin yritin vielä parantuneen vakauden jälkeen etsiä uusia maksimeja, mutta yrittäessäni muistien jakamista ja väylän nostamista en saanut yhtään megahertsiä enempää kuin ensimmäisellä kellotuksella saamani 4 GHz:n raja. Noh, olen kuitenkin lopputulokseen tyytyväinen ja 600 MHz:n kelloitus vakaana alkuperäisiin kelloihin on ihan hyvä tulos ilmalla. Kelloitettuna Antecin kotelo toimi noin 30 celsiuksen järjestelmälämpötilalla prosessorin vaihdellessa 40 – 60 celsiuksen välimaastossa riippuen rasituksesta.

Loppuyhteenveto

Olen kyllä erittäin tyytyväinen Antec P183 -koteloon ja CP-850 -virtalähteeseen. Koteloon on saatu aikaan reilusti parempi ilmankierto ilman äänentason suurta nousua. Kotelon suunnittelua ei ole paljoa muutettu aikaisempiin p180-sarjan koteloihin, mutta parannukset mitä Antec on koteloon saanut ovat sitäkin tärkeämpiä. Erityismaininnan annan kyllä CP-850 virtalähteelle, joka on aivan järjettömän iso ja innovatiivinen suunnittelu vaikuttaa varmasti paljon testikoneen äänettömyyteen.

Antec P183 ja CP-850 yhdistelmä on kyllä varmasti hieman hintava noin 250 euron tuntumassa, mutta tämän hinnan vastikkeeksi saat varmasti koteloa ja virtalähdettä moneksi, moneksi vuodeksi.

Antec P183 video

Linkit

• Antec P183 – antec.com
• Antec CP-850 – antec.com