Hiljainen kotiteatteritietokone – HTPC-projekti osa 3 kasaaminen

Hiljainen kotiteatteritietokone -artikkelisarjan edellisessä osassa käsiteltiin projektiin valittua Antec MicroFusion 350 -koteloa. Tämänkertaisessa osassa mennään hieman pintaa syvemmälle ja keskitytään HTPC-tietokoneen osien asentamiseen. Osien asentamisessa voi tulla vastaan ikäviä ongelmia. Esimerkiksi emolevyssä voi olla koteloon sopimattomassa paikassa jonkin tärkeän kaapelin liitin. Kotelot ovat yleensä suunniteltu noudattaen siihen kohdistetun standardin mukaisia osia, mutta joskus standardeja on noudatettu hieman höllästi tai tehty oletuksia liittimien käytöstä. Lisäksi kompaktien koteloiden luonteen takia itse kotelon rungon osia saattaa joutua purkamaan, jotta pystyttäisiin asentamaan komponentteja tietokoneeseen.

ASUS M3A78-EM kompaktissa komeudessaan.

Ensimmäisenä asennusvuoroon tulee Asuksen M3A78-EM-emolevy. Emolevy on niin sanottua Micro-ATX-standardia. Emolevyyn on saatu otettua mukaan paljon normaalin emolevyn ominaisuuksia pienessä koossa. Koossaan emolevy ei kuitenkaan pärjää joillekin VIAn Epia-emolevyille tai muille pienempien standardien emolevyille. Emolevy on kuitenkin sopiva valitsemaani HTPC-koteloon ja pitää sisällään paljon enemmän kuin pienet serkkunsa. Lisäksi pienemmät emolevyt yleensä tarvitsevat normaalista poikkeavia suorittimia, joiden suorituskyky ei välttämättä riitä jokaiseen tilanteeseen.

Emolevyn kiinnittämisessä koteloon ei heti ilmennyt ongelmia. Kotelo käyttää emolevyn kiinnittämiseen vanhoja emolevyruuveja. Kotelossa oli valmiiksi kiinni muutama ruuvi joiden tarkoitus on vain pitää emolevyä paikallaan. Yksi näistä ruuveista ei sopinut emolevyllä oleviin kiinnitysreikiin, joten se oli pyöritettävä irti pihtien avulla. Lisäksi jouduin kiinnittämään koteloon muutaman ruuvikannan emolevyn vaatimiin paikkoihin. Nämä ruuvikannat ja muutkin koteloruuvit tulivat itse kotelon mukana, joten itsellä näitä ei tarvitse valmiiksi olla.

Ylikellottajille emolevy ei varmasti tarjoa paljoakaan hurraamisen aiheita, mutta emolevy sisältää biosin osalta ylikellottajille suunnatun “O.C. Profile”-ominaisuuden. Ominaisuudella pystyy tallentamaan BIOS-asetuksista useita eri versioita joita pystyy sitten lennosta vaihtamaan omien tarpeiden mukaan. Emolevy tukee PCI Express 2 -väylän versioita ja tarjoaa yhden PCI Express 16 -liitännän. Projektissani väylälle ei kyllä näillä näkyvin tule käyttöä. Ellen sitten jossain vaiheessa halua jollain lisäkortilla lisäominaisuuksia kuten parempaa äänitoistoa.

HTPC-kotelon kompromisseja.

Emolevyn IDE-liitin on sijoitettu hieman oudosti eikä kotelokaan anna asiassa periksi. Lopputuloksena IDE-liitin jää täysin mahdottomaksi käyttää, ellei sitten omaa räikkää ongelman poistamiseksi. Onneksi olin suunnitelmissani valinnut SATA-mallisen DVD-aseman, joten tästä ei aiheutunut itselleni mitään takapakkia. Uskoakseni en jatkossakaan tarvitse IDE-liitintä koneessa, joten tästä ei pitäisi aiheutua harmia itselleni.

Muihin emolevyn liittimiin kuuluu kuusi SATA II -porttia joissa on myös RAID-ominaisuuksia. Viisi SATA-porteista on emolevyn pinnalla ja yksi emolevyn takaliitimissä. Antecin kotelo varaa yhden kotelon sisällä olevista SATA-liittimistä etupaneelin E-Sata-porttiin.

Emolevyn liitännöistä löytyy uutta ja oleellista.

Emolevy tarjoaa suurimman osan HTPC-kotelon liittimistä. Multimediatietokoneen liittimet ovat siis täysin normaaleja tietokoneen liitäntöjä ja erikoisliittimiä varten joutuu hankkimaan erillisä liitinkortteja. Emolevy tarjoaa uutuuksia, kuten ulkoiset E-SATA-, Display Port- ja HDMI-liitännät. Emolevyyn on integroitu näytönohjain, joten emolevy tarjoaa jo mainittujen uusien liitintyyppien lisäksi analogisen VGA-liittimen ja digitaalisen DVI-liittimen. Emolevyn liittämisessä televisioon tai virittimiin ei ole puutteita liittimien puolelta. Äänipuolella löytyy liittimet normaalille tietokoneen 7.1-kanavaiselle HD Audio -lähdölle. On hyvin todennäköistä, että HTPC-projektiin joutuu ostamaan paremman äänikortin kunnon ääniliitännöillä, jos emolevyn tarjoamat liitännät eivät riitä hifistille.

Prosessori ja muistit kiinni.

Prosessorin ja muistien asentaminen tapahtui normaalisti ilman ongelmia. Pistin prosessorin heatspreaderin päälle tipan Arctic Silver Ceramique -lämmönjohdinta. Ostin sitä joskus useampi vuosi sitten, kun kellottelin pelikonetta ja silloisissa arvosteluissa sillä pystyi saamaan parin asteen eroja prosessorin lämpötilaan verrattuna hopeatahnaan. En tiedä mitä kellottajat nykyään näissä käyttää, mutta prosessorin mukana tuli jotain piitahnaa.

Prosessorin jäähdytin.

Valitsin HTPC-projektiin prosessorille Scythen Shuriken -jäähdyttimen. Jäähy on hyvin matala, mutta tarjoaa tarpeeksi jäähdytystehoa, toivottavasti riittävästi toimiakseen ilman aktiivista tuuletinta. Jäähdyttimen alumiiniset rivat ovat jäähtymisen kannalta optimaalisen ohuita ja niiden välissä on tarpeeksi tilaa, jotta ilma pääsisi kulkemaan hyvin jäähdyttimen läpi. Jäähdytin tuntuu ensisilmäyksellä erittäin isolta pinta-alaltaan ja asennuksesta pieneen emolevyyn tulee varmasti tiukkaa.

Tiukkaa on!

Kuten arvella saattoi jäähdytin sopii emolevyyn nippanappa. Jäähdyttimen heatpipet tulevat itse asiassa muistien päälle. Onneksi kuvassa näkyvä muistikortti on tarpeeksi matala, joten tästä ei tule ongelmaa. Tämä kuitenkin kannattaa ottaa huomioon prosessorin jäähdytintä valittaessa. Muistit voisi valita mahdollisimman mataliksi slim-malleiksi.

Lisää läheltä piti -tilanteita prosessorijäähdyttimen asennuksessa.

Shuriken kiinnitetään emolevyyn kiilamaisesti toimivilla vivuilla. Käytännössä jäähdytin pysyy sitä tiukemmin kiinni mitä lähempänä 90 asteen kulmaa vivut ovat. Väänsin vivut mahdollisimman tiukalle ja emolevyn komponentteihin ei jäänyt pahemmin ilmarakoa. Vipu ei kuitenkaan ole piirin jäähdyttimessä liian tiukkaan kiinni, joten ongelmaa tästä ei pitäisi tulla. Yksi tiukka kohta on myös edellisessä kuvassa oikealla näkyvät kondensaattorit, jotka itse asiassa jatkuvat jäähdyttimen alle. Näin tiukkaa jäähdyttimen asennusta en olekaan tähän asti nähnyt. Voisi melkein sanoa, että jäähdytin on mahdollisimman optimaalinen tähän emolevyyn ja koteloon.

Yleiskuva emolevystä ja prosessorin jäähdyttimestä.

Kuten kuvasta näkyy, jopa pienen mallinen emolevy mahtuu juuri ja juuri pituudeltaan koteloon. Kunhan koteloon asennetaan loputkin osat, niin paljoa ei tyhjää tilaa jää jäljelle. Tämä korostaa entisestäänkin edellisessä artikkelissa esille tullutta virtalähteen johtomäärää. Näistä kaapeleista yli puolet ovat aivan turhia ja vain täyttävät vähäisenkin vapaan tilan ilmankierrolle. Hauskana yksityiskohtana prosessorin jäähdyttimestä näkyy emolevyn yksittäisiä osia läpi, johtuen jäähdyttimen ohuista rivoista.

Prosessorijäähdytin mahtuu koteloon myös tuulettimenkin kanssa.

Suunnitelmieni mukaan pyrin loppujen lopuksi mahdollisimman passiiviseen HTPC-tietokoneeseen. Täysin passiivinen järjestelmä on kuitenkin erittäin vaikea toteuttaa ilman ulkoisia jäähdytinratkaisuja. Todennäköisesti järjestelmän lopullinen jäähdytys tapahtuu parilla hiljaisella kotelotuulettimella. Ennen käyttökokemuksia aion tyytyä jättämään prosessorin jäähdyttimen ilman tuuletinta. Valitsemani AMD-prosessorin ei pitäisi tuottaa liikaa lämpöä, joten luulisin pärjääväni Scythe Shurikenin suhteen passiivisesti.

Ilmanohjauksen tuunausta ala Antec.

Prosessorin jäähdyttimen ja kotelon takaosan väliin asennetaan eräänlainen ilmanohjain. Pienistä muovipalikoista koottu ilmanohjain estää ilman kulkemisen ulos suoraan kotelon vasemmasta sivustasta. Vaikka muovipala ei olekaan kauhean tiivis toimii se erittäin tehokkaasti. Tämän ilmanohjaimen ansiosta takaosasta sisään tuleva kylmä ilma ohjautuu syvemmälle koteloon ja osittain prosessorin jäähdyttimen läpi sekä virtalähteelle. Pikaisissa testeissä tämän ilmanohjaimen vaikutus prosessorin lämpötilaan oli hieman yli 10 asteen luokkaa, joten mistään pienestä vaikutuksesta tässä ei ole kyse.

Emolevyn kätevä välikappale etupaneelin kaapeleiden liittämiseksi.

Emolevyssä tuli mukana muutama kätevä välikappale kaapeleiden liittämiseen helpottamiseksi. Etupaneelin kaapelit saa näin liitettyä kompaktiin koteloon erittäin helposti ja mukavasti. Kuvassa näkyvän välikappaleen lisäksi vastaava välikappale tuli etupaneelin ääni- ja USB-liittimille. Ratkaisu on yksinkertainen ja itse en ole aiemmin vielä vastaavia nähnyt. Ihmeellistä.

Hiljainen kovalevyn kiinnitys.

Antecin kotelossa ei varsinaisesti ole paikkaa 2,5″-kovalevyille, mutta kannettavan mallisen kovalevyn saisi koteloon kiinnitettyä erillisellä muuntimella. Ennen HTPC-projektin aloittamista olin lukenut muutamia hiljaisten tietokoneiden luontiin liittyviä artikkeleita ja aiheeseen vihkiytyneitä foorumeita. Näistä artikkeleista sain hyvän idean kovalevyn roikuttamiseksi. Saman jutun saa tehtyä myös normaaleille 3,5″-kovalevyille 5,25″-paikkaan. Olin kuitenkin ajatellut käyttää projektissa kannettavan kovalevyä hiljaisemman toiminnan ja vähäisemmän virrankulutuksen takia. Projektissa käyttämäni kotelo on varsin tiivis ja siinä on varsinaisesti paikka vain yhdelle 5,25″-asemalle ja omissa suunnitelmissani tämä paikka on käytetty.

Kovalevyn roikuttamisen pystyy tekemään muillakin tavoilla kuin käyttämilläni nippusiteillä, mutta materiaalin haurastuminen täytyy ottaa huomioon. Tämä sulkee pois esimerkiksi kuminauhat. Roikuttamisen idea on poistaa kovalevyjen lukupäiden aiheuttama resonointi. Antec on jo pitkään käyttänyt eräänlaisia kumisukkia kovalevyn kiinnittämiseksi koteloon, mutta olen huomannut, että tämä ei täysin poista resonointia. Resonointi voi olla varsin ongelmallinen, koska televisiotasolla oleva tietokoneen resonointi saa kaikupintaa itse televisiotasosta, jolloin kovalevyn raksutuksesta lähtevä ääni voimistuu.

Kovalevyn liittämiseksi joutuu LCD-näytön poistamaan etupaneelista.

Kovalevyn kiinnittäminen koteloon ei käy kädenkäänteessä. Kovalevyn liittämiseksi täytyy ensin poistaa etupaneelissa oleva LCD-näyttö. LCD-näyttö nimittäin estää kovalevyn kiinnittämisessä käytetyn metallikehikon poistamisen kotelosta. Onneksi sentään LCD-näytön irrottaminen on varsin yksinkertaista ja LCD-näyttö on kotelossa kiinni vain yhdellä ruuvilla. Kovalevyn päälle saisi varmaan toisenkin kovalevyn, mutta ainakaan arvosteltavaksi lähetetyssä kotelossa ei ollut kuin yksi kehikko kovalevyn kiinnitykseen. Toisaalta LCD-näyttö saattaa estää toisen kehikon asentamisen.

Antec MicroFusion Remote 350 -kotelon LCD-näyttö.

Etupaneelin LCD-näytön saa kokonaan irti koneesta. Näyttö liitetään emolevyyn erillisellä USB-kaapelilla. Emolevyssä ei tietenkään sisällä ole USB-porttia, mutta mukana on adapteri jolla USB-kaapeli saadaan kiinni yhteen emolevyn USB-liitännöistä. Itse LCD-näytön toimintaan tulen palaaamaan jatkossa käyttökokemuksia sisältävässä artikkelissa.

Optiselle medialle varattu tila.

DVD-aseman asentamiseen tarkoitettu paikka on erittäin tiivis. Optinen asema tulee itse asiassa emolevyn virtakaapelin ja osittain muistien päälle. Aseman ja sen alle jäävien komponenttien väliin ei pahemmin jää turhaa tilaa. Toivottavasti tästä ei ole jatkossa ongelmia. Kahdella muistipalikalla pärjää pelkästään keltaisilla muistipaikoilla, mutta jos haluaa käyttää neljää muistipaikkaa kannattaa muistien olla matalaa mallia. Virtakaapelia joutuu vähän taivuttelemaan ja DVD-asema makaa kaapelin päällä.

DVD-asemallakin on oma kiinnityskehikko.

Antec on valinnut optisen median kiinnittämiseksi samantyylisen siirtokehikkoratkaisun kuin kovalevyssäkin. Ensin kehikko irroitetaan kotelosta ja DVD-asema kiinnitetään kehikkoon. Tämän jälkeen kehikko liu’utetaan paikoilleen DVD-asemineen. Kehikkoa ei kiinnitetä koteloon kiinni ruuvilla vaan kehikon ja kotelon kansilevyn väliin jää kuvassa näkyvät kumijalat ja kehikko pysyy paikallaan kotelon kansilevyn voimin. Ratkaisu saattaa vähentää DVD-aseman lukemisesta aiheutuvia ääniä perinteisiin ruuvimenetelmiin verrattuna. Kuvasta saa hieman osviittaa kuinka asema tulee virtakaapelin ja muistien päälle.

Kompakti HTPC-kotelo sisuskaluineen.

Tältä se sitten näyttää koko komeudessaan. Turhaa tilaa ei ole paljoa ja kotelon pohja paistaa läpi vain parista kohdasta. Kotelo on itse asiassa aika painava verrattuna sen kokoon. Sisuskaluineen kotelo painaa suunnilleen saman verran kuin normaalikin. Tämä kertoo kuinka tiiviisti koneen osat on sullottu koteloon. Kasaamisen lopuksi on vielä hyvä hieman niputtaa turhia kaapeleita. Tämä tekee koneesta hieman selvemmän oloisen ja parantaa ilmanvirtausta koneessa. Niputtamisessa pitää kuitenkin olla hellä, sillä kaapelit eivät saa olla toisissaan kiinni liian tiukasti.

Koneen kasaaminen on valmis. Kasaamisen aikana ei tullut vastaan ainuttakaan todellista ongelmaa vaan kaikki tuntui sopivan paikalleen kuin nakutettu, joskin erittäin tiukasti. HTPC-koneen kasaamisessa ei tunnu välttyvän kompromisseilta ja näihin on varauduttava. Esimerkiksi tähän koneeseen on turha kuvitella asentavansa IDE-liitäntäistä kovalevyä tai optista asemaa. Myös toisen kovalevyn asentaminen koneeseen vaikuttaa hieman ongelmalliselta. Periaatteessa kovalevyn päälle voisi mahtua toinenkin, mutta kotelon mukana ei toimitettu toista kelkkaa enkä ole aivan varma mahtuisiko toinen kelkka edes koneeseen. Kone kuitenkin tuli valmiiksi ja käynnistyy, se on tärkeintä.

Tässä artikkelissa käsittelin HTPC-projektin osien asentamista koneeseen. Seuraavassa artikkelissa siirryn itse koneen käyttökokemuksiin. Käsiteltäviä asioita on ainakin itse koneen toimiminen, äänekkyys ja lämpötilat. Lisäksi aion tutustautua etupaneelin LCD-näytön toimintaan ja ohjelmistoihin. Nyt voin jo kuitenkin pikaisella testillä todeta, että kotelo on mieluisan hiljainen ja prosessorin lämpötilat pysyvät hanskassa ilman aktiivista tuuletinta.

Tämän artikkelisarjan muut kirjoitukset:

1. Hiljainen kotiteatteritietokone – HTPC-projekti osa 1 suunnittelu
2. Antec MicroFusion Remote 350 – HTPC-projekti osa 2
3. Hiljainen kotiteatteritietokone – HTPC-projekti osa 3 kasaaminen
4. Hiljainen kotiteatteritietokone – HTPC-projekti osa 4 käyttökokemukset

Hiljainen kotiteatteritietokone – HTPC-projektin osat:

• Kotelo: Antec Micro Fusion 350
• Emolevy: ASUS M3A78-EM
• Muisti: Kingston 4GB (2x2GB) DDR2 800 Mhz
• Prosessori: AMD ATHLON 64 X2 4450E AM2 (45W)
• Prosessorin jäähy: Scythe Shuriken
• Sis. kovalevy: Western Digital Scorpio 80GB 2.5″
• Ulk. kovalevy: Verbatim 1TB SmartDisk E-Sata
• DVD-asema: Optiarc, opti 7203S DVDRW sata

Kiitokset Serv-IT:lle ja Antecille projektiin osallistumisesta.

Tämän artikkelisarjan on kirjoittanut vakituinen avustajamme Erik. Jos sinä haluaisit kirjoittaa tekniikanihmelapsi.com:iin artikkeleita, ota yhteyttä.