Hiljainen kotiteatteritietokone – HTPC-projekti osa 1 suunnittelu

HTPC Antec MicroFusion 350

Suunnilleen vuosi sitten tuli ostettua 40″ Sonyn taulutelevisio. Tietokonehan siihen täytyi heti ensimmäiseksi liittää, jotta voisi katsoa TV-sarjoja tietokoneelta mukavasti isosta telkkarista olohuoneen sohvalta. Lähinnä pelaamista varten muutamisen vuotta sitten kasattu tietokoneeni ei kuitenkaan ole varsinaisesti mikään olohuoneen tunnelman parantaja vaan se on aika äänekäs. Lisäksi tuntuu hieman turhalta selailla internettiä ja katsoa TV-sarjoja koneella, joka kuluttaa energiaa paljon enemmän kuin sen käyttäminen vaatisi. Tästä sikisikin sitten halu aloittaa Multimedia HTPC -projekti. Projektin tarkoituksena on saada aikaan hyvin olohuoneen laitteisiin sulautuva, mahdollisimman äänetön ja energiatehokas tietokone. Suurimpana käyttötarkoituksena TV-sarjojen katsominen, netin selailu ja musiikin toistaminen.

Näiltä lähtokohdilta aloitinkin sitten suunnittelamaan kyseistä projektia ja aion käydä projektin etenemistä läpi täällä tekniikanihmelapsi.com -blogissa. Suunnitelmana on kirjoittaa kolme artikkelia itse koneen suunnittelusta, kasaamisesta ja käyttämisestä. Jälkikäteen tulen todennäköisesti parantamaan HTPC:tä mahdollisien puutteiden osalta, joita ilmenee käytön yhteydessä.

Projektin alkuun ensimmäisenä päätettävänä oli minkälaista tietokonetta oikeastaan lähdetäänkään kasaamaan. Perustavat tarpeet olivat jo tiedossa, mutta lopulliset vaatimukset piti vielä täsmentää.  Otin myös selvää minkälaisia koteloita olisi mahdollista käyttää ja mitä rajoituksia eri kotelomallit tuottavat varsinaisten osien valitsemiseen. Yhtenä lähtökohtana oli saada tietokone sulautumaan muuhun olohuoneen elektroniikkaan, joten mitään kauhean isoa koteloa en halunnut lähteä valitsemaan. En myöskään ole ikinä oikein tykästynyt Shutlen tyylisiin kuutiohin ja niihin rakennetut koneet ovat emolevyn rajoituksien takia yleensä aika heikkoja ominaisuuksiltaan. Halusin tietokoneen pystyvän olemaan mahdollisimman hiljainen, mutta silti siitä pitäisi löytyä tehoa 1080p-materiaalin pyörittämiseen.

Kotelovalinnassa päädyin loppuenlopuksi matalaan DVD-soittimen/vahvistimen oloiseen ratkaisuun. Mahdollisuuksia oli muutamia ja loppuenlopuksi päädyin Antecin valmistamaan HTPC-koteloon. Tykimpi koneeni on kasattu vanhaan Antecin SLK3000B malliseen koteloon ja mielestäni kyseisessä kotelossa on varsin hyvä hinta/laatu -suhde. Kokemukseni Antecin koteloista ovat muutenkin aika hyviä ja kaveripiirissänikin näitä löytyy varsin paljon. Antec tarjosi uutta Micro Fusion 350 HTPC-koteloa, joten valinta oli selvä. Kotelo on haluamaani Slim-mallia ja tarjoaa kaiken oleellisen mukavan näköisessä paketissa. Kotelossa on vielä mukana pieni kaukosäädin, jolla koneen toimintoja voi ohjailla. Kotelon etupaneelissa on LCD-näyttö, joka muuttaa kotelon ulkoasun varsin lähelle vahvistimen ulkoasua.

microfusion350_q.jpg
Antecin kotelo sopii mukavasti muuhun kotiteatterin laitteistoon.

microfusion350_top-1.jpg
Kompaktiksi koteloksi suunnittelu on onnistunut hyvin ja ilmanvaihtoa on ajateltu huolellisesti.

Kotelon äänekkyyteen vaikuttaa todennäköisesti eniten koneen tarvitsema energiamäärä. Koneen energiamäärään pystyy vaikuttamaan prosessorivalinnalla ja mahdollisella näytönohjain valinnalla. En kuitenkaan vaadi projektilta mitään pelikoneen tasoisia suoritusominaisuuksia, joten jo varsin aikaisessa vaiheessa tuli selväksi, että en ole käyttämässä erillistä näytönohjainta. Tämä tarkoittaa sitä, että joudun valitsemaan emolevyn, jossa on integroituna tarpeeksi tehokas näytönohjainpiiri, joka pystyisi pyörittämään 1080p-materiaalia. Lisäksi emolevyyn pitäisi saada kiinni energiatehokas prosessori, joka myöskin täytyisi riittää 1080p-materiaalin toistamiseen.

Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyin prosessorin suhteen AMD Athlon 64 X2 4450E suorittimeen. Prosessori tarjoaa 1080p-materiaalin näyttämiseen riittävää suorituskykyä erittäin pienellä 45W teholla. Mietin myös Intelin prosessoreita, mutta niissä teholukemat pyöri 65W nurkilla. Lisäksi löysin erittäin mielenkiintoisen AMD emolevyn nimittäin ASUS M3A78-EM. Emolevy tarjoaa AMD 780G -piirisarjan, joka sisältää AMD:n integroidun HD 3200 grafiikkapiirin. HD 3200 sisältää rautapohjaisen purun HD-kuvamateriaalille ja on täysin riittävä omiin tarkoituksiini. Lisäksi emolevy tarjoaa muitakin uusia ominaisuuksia kuten Displayport-liitännän ja E-Sata-liittimiä. Valittun prosessorin ja emolevyn integroidun näytönohjaimen pitäisi siis pystyä tarjoamaan kaikkeen 1080p-materiaaliin riittävää suorituskykyä vähäisellä tehon tarpeella.

 asus1.jpg
M3A78-EM pitää sisällään kaiken oleellisen pienessä muodossa.

amd.jpg
AMD 4450E, 45W ja suoritustehoa riittämiin.

Kotelon, emolevyn ja prosessorin valittua piti alkaa miettimään prosessorin jäähdyttämistä. Pyrin pääsemään koneessa mahdollisimman passiiviseen toteutukseen. Lopullisissa mielikuvissa siintäisi kone, jossa on ainoastaan pari kotelotuuletinta ja loput koneen osat olisivat passiivisesti jäähdytettyjä. Tällä hetkellä kuitenkin kotelon tuulettimien lisäksi koneessa on tuuletin myös virtalähteessä. Päätin kuitenkin jättää prosessorin jäähdyttimen jo ilman erillistä tuuletinta. Matalassa HTPC-kotelossa ongelmaksi muodostuu prosessorin jäähdyttimen kanssa koteloon sopivan jäähdyttimen etsiminen. Valinnan varaa ei ole paljoa sillä slim-mallisiin koteloihin ei jää emolevyn ja prosessorin päälle paljoa ilmavaraa. Vain noin 10 cm. Varteenotettavia jäähdyttimiä prosessorille ei ollut kuin muutama. Markkinoilla kyllä on erittäin matalanprofiilin jäähdyttimiä, mutta haluan jäähdyttimen riittävän ilman tuuletinta. Tästä johtuen joudun etsimään jäähdyttimen, joka olisi nippa nappa koteloon sopiva ilman tuuletinta. Lisäksi jäähdytin pitäisi olla suunniteltu siten, että kotelontuulettimien avulla se olisi jäähdytettävissä oikeasta suunnasta. Jäähdyttimen siis pitäisi olla alle 10 cm korkea, jolloin valittavaksi jäi oikeastaan kaksi jäähdytintä. Thermalrightin SI-128SE ja Scythen Shuriken. Itselläni oli jo aiemmin hyviä kokemuksia Scythen Ninja jäähdyttimestä ja päädyin loppuenlopuksi Scythe Shuriken jäähdyttimeen. Jäähdyttimessä itseasiassa tulee vielä mukana erittäin matala tuuletin, joka mahtuisi koteloon, toivottavasti en kuitenkaan tätä tuuletinta joudu käyttämään.

 scythe.jpg
Scythe Shuriken on erittäin tehokas kokoisekseen ja riittää varmasti ilman aktiivista tuuletinta.

Seuraavaksi HTPC-projektiin pitäisi valita massamuistia ja järjestelmän kovalevy. Päädyin massamuistin suhteen suunnitelmaan, jossa itse koneessa on mahdollisimman hiljainen ja energiatehokas kovalevy. Päädyin muita HTPC-artikkeleita ja järjestelmien toteutuksia läpikäytyäni pieneen kannettavan kovalevyyn. Kannettavien kovalevyt ovat parhaimmillaan erittäin hiljaisia ja ne ovat suunniteltu energiatehokkaiksi. Lisäksi itselläni oli hieman ajatuksena laittaa kovalevy riippumaan. Tällöin kovalevyn aiheuttamat äänet eivät lähtisi etenemään kotelon kautta. Kannettavien kovalevyissä on työpöytäkoneeseen kaksi suurta miinusta. Ensimmäiseksi ne eivät ole kauhean tilavia ja toiseksi ne ovat aika hitaita. HTPC-multimediatietokoneeseen kuitenkin kannettavien kovalevyt ovat varsin riittäviä, sillä normaalissa multimedia käytössä nopeutta ei niin paljoa tarvitse ja pelit sekä muut suuret ohjelmat eivät täytä kovalevyä. Suunnittelin suuremman tallennustilan tulevan sitten ulkoiseen kovalevyyn. Laskiskelin 80 gigatavun kannettavan kovalevyn riittäväksi projektiin. Valintaa tehdessäni kiinnitin erityisesti huomiota kovalevyn hiljaisuuteen ja seuraavaksi energiatehokkuuteen sekä suorituskykyyn. Jälleen vertailuja ja muita HTPC-projekteja tutkiessani parhaimmaksi ratkaisuksi löysin Western Digitalin Scorpio 80 Gt 2.5″ SATA -kovalevyn. Western Digitalin Scorpio -sarja on varsin nopea, yltäen jopa joidenkin työpöytäkoneiden kovalevyjen suorituskykyyn. Lisäksi Scorpio on arvosteluissa todettu erittäin hiljaiseksi ja energiatehokkaaksi.

scorpio.jpg
2,5″ WD Scorpio, pieni ja pippurinen.

Valittuani itse koneeseen hiljaisen kannettavan kovalevyn, jonka koko on vaivaiset 80 gigatavua täytyi alkaa miettimään itse suuremman tallennustilan ratkaisemista. Kovalevyt ovat tällä hetkellä varsin halpoja, joten halusin tallennus tilaa mahdollisimman paljon. Lisäksi tallennustilaan pitäisi päästä mahdollisimman vaivattomasti useammaltakin tietokoneelta. Alkuun ajattelinkin valitsevani tallennukseen jonkin verkkoaseman. Haluaisin kuitenkin pystyä näyttämään 1080p-kuvamateriaalia suoraan tallennuspaikasta ja en ole täysin varma riittäisikö verkkokovalevyn siirtonopeus. Toisekseen siirtonopeuden ei haluaisi muutenkaan olevan kauhean hidas. 100 Base-T ethernet tarjoaisi siirtonopeudeksi nopeimmillaan noin 10 Mt/s. Valitsin koneeseen ulkoisen kovalevyn E-Sata liittimeen. E-Sata pystyy siirtämään tietoa periaatteessa yhtä nopeasti kuin sisäinen kovalevy. Lisäksi tiedon siirtäminen toiseen koneeseen on suhkot helppoa, kun kovalevyn voi vain irrottaa koneesta ja vaihtaa toiseen lennosta. Tulen kuitenkin mahdollisesti jatkossa laittamaan jonkinlaista verkkokovalevy ratkaisua. Päädyin loppujen lopuksi enemmän optisen median puolelta tunnetumpaan Verbatimiin, jonka passiivisesti jäähdytetty 1 Teran ulkoinen E-Sata kovalevy kohtasi mieleiseni hinta/laatu -suhteen.

71988_01.jpg
Verbatimin ulkoinen e-sata kovalevy on mielestäni hyvä hinta/laatu -suhteeltaan.

En päättänyt vielä lisätä projektiin Blu-ray-asemaa, koska itselläni on kotiteatterissa jo Sony PS3, luulisin sen riittävän Blu-ray-elokuvien toistamiseen. Jälkeenpäin voisin sitten lisätä mahdollisesti tallentavan Blu-ray-aseman kunhan niiden hinnat tippuvat jokseenkin järkevälle tasolle. Optiseksi mediaksi päätin siis valita jonkun tallentavan DVD-aseman. DVD-aseman valinnassa olisin voinut alkaa lukemaan arvosteluja ja valitsemaan mahdollisimman laadukasta ja hiljaista asemaa. En kuitenkaan ole varma onko markkinoilla enään ylipäätänsäkään DVD-asemia, joissa olisi keskitytty ensisijaisesti laatuun. Aikaisemmat laadukkaana tunnetut merkit kun ovat tipahtaneet pois kilpailusta halpojen merkkien tultua markkinoille. Toisekseen en ole varmastikaan käyttämässä HTPC-projektiani DVD-elokuvienkaan katsomiseen, koska tähän on jo olemassa toistin. Päädyin lopulta kokeilemaan itselleni tuntematonta merkkiä ja suht halpaa semmoista. Valinnaksi tuli Optiarcin Lightscripe -asema. Kotelossa on mukavasti automaattisesti avautuva suojalevy DVD-asemalle, joka peittää aseman näkymisen ulospäin. Tämän johdosta DVD-aseman väriin ei tarvinnut kiinnittää niin paljoa huomiota. Onnistuin kuitenkin löytämään hopeisen aseman, joka sopisi koteloon muutenkin hyvin.

Lopuksi täytyi vielä valita koneen muistit. Pelikoneen sijaan muistien valinnassa ei tarvitse miettiä niin paljoa muistien suorituskykyä, joten valitsin mahdollisimman halvan ja suuren määrän muistia. Suunnittelun aikoihin paras hintasuhde näyttäisi pyörivän 4 Gt-muistimäärässä, koostuen kahdesta kahden Gt-kortista.

HTPC-koneen suunnitelu oli hieman erillaista tyypilliseen tehokoneeseen verrattuna. Valittavissa osissa keskitytään enemmän energiatehokkuuteen ja äänettömyyteen, onneksi nämä kaksi asiaa kulkevat mukavasti käsikädessä joten mihinkään kauheisiin kompromisseihin ei osien valinnoissa joudu. Aloitin suunnitelun kotelon pohjalta ja tämän jälkeen mietin sopivaa prosessoria. Prosessorin valinnan jälkeen edetään loogisesti emolevyyn ja muihin koneen osiin. Seuraavaksi jääkin sitten nähtäväksi kuinka suunnittelemani HTPC-projekti saadaan kasaan ja sen jälkeen pääseekin näkemään lopullisen onnistumisen osien valinnassa. Seuraavassa artikkelissa keskityn koneen kasaamiseen ja koteloon suunniteltuihin ratkaisuihin. Alla lista tässä HTPC -projektissa käytetyistä osista.

Tämän artikkelisarjan muut kirjoitukset:

  1. Hiljainen kotiteatteritietokone – HTPC-projekti osa 1 suunnittelu
  2. Antec MicroFusion Remote 350 – HTPC-projekti osa 2
  3. Hiljainen kotiteatteritietokone – HTPC-projekti osa 3 kasaaminen
  4. Hiljainen kotiteatteritietokone – HTPC-projekti osa 4 käyttökokemukset

Hiljainen kotiteatteritietokone – HTPC-projektin osat:

Kiitokset Serv-IT:lle ja Antecille projektiin osallistumisesta.

Tämän artikkelisarjan on kirjoittanut vakituinen avustajamme Erik. Jos sinä haluaisit kirjoittaa tekniikanihmelapsi.com:iin artikkeleita, ota yhteyttä.

24 thoughts on “Hiljainen kotiteatteritietokone – HTPC-projekti osa 1 suunnittelu”

  1. Toivottavasti jatkoa tulee pian. Mielenkiinnolla luen aina muiden HTPC-projekteja jos niistä saisi vinkkejä omaani.

  2. Tämäkin projekti varmasti tulee lopullisen kokoonpanon suhteen vielä elämään, mutta ainakin suurinpiirtein kuosi on tämä.

    Eiköhän tälle jatkoa tule ihan tässä piakkoin, jahka ehdin kirjottelemaan.

  3. Voisiko tätä teemaa päivittää? Saisi paremmin tietoon kirjoittaja. Eli joku teema lataukseen ja etsit sieltä koodin, joka laittaa tuon tiedon ja sitten se tähän teemaan haluttuun paikkaan. Etusivulle ainakin. Olisi huomattavasti helpompaa saada tietoon kirjoittaja.

  4. Teeman päivitys on suunnitteilla ja tulee sitten kun kerkiän sen kunnolla tehdä. Siihen asti täytyy vakoilla vaikka RSS-syötteestä kuka näitä juttuja on kirjoitellut 😉

  5. Erinomainen avaus juttusarjalla!

    Itselläni on paraikaa menossa samanlainen projekti ja luen siksi suurella mielenkiinnolla muiden vastaavista. Toivottavasti jatkoa seuraa jo pian.

  6. Mielenkiintoinen juttu kyllä, minkäköhän käyttöjärjestelmän tuohon aiot tuuppia? Itselläni ollut käytössä vuosikausia vanha modattu xbox joss xbmc, joka nyt myös saatavilla live cd muodossa pc:lle.. kiinnostaisi itseäkin kasata tuollainen kone jos siinä toimisi vähintään seuraavat seikat:

    – xbmc (kovalevylle asennettunua)
    – optinen ulostulo DD 5.1 / DTS (Myös uudet formaatit) vahvistimelle
    – .mkv 1080p tiedostojen toisto lähiverkosta.

  7. Ja mielellään vielä jos samaan pakettiin saisi toimimaan xbox dvd-kit kaukosäätimen. Pitäisi vain saada jostain XboX to USB adapteri, jotta saisi vastaanottimen kiinni koneen usb väylään.. XBMC forumilta löydettyjen tietojen mukaan kyseisen kaukosäätimen saisi “pienellä” säädöllä toimimaan.. XBMC vain on ollut ylivoimaisen paras mediatoistin, mutta vanhasa xboxista kun alkaa tehot loppumaan 🙁

  8. Kaverillakin oli tuommoinen modattu xboxi joskus tuolla media centerillä.

    Ajattelin asentaa tuon mun vanhan msdnaa Vistan ainakin näin ensialkuun. Jatkossa aion kyllä sitten ostaa Windows 7. Eli ihan tämmösellä puhtaalla käyttöjärjestelmällä edetään. Yks mahis ois kyl pistää vaikkapa kubuntu linux tai jokin median toistamiseen kehitetty distro.

  9. Mielenkiintoinen teema ja odotan innolla lopputulosta. Itseäni on pitkään kiinnostanut myös tallennusratkaisut kotikäyttöön eli ratkaisut, joilla samat mediat olisivat käytettävissä useista koneista ja vielä mielellään niin, että jokin tekninen ratkaisu suojelisi tiedostoja levyjen fyysisiltä hajoamisilta.

    Käytännössä siis kiinnostavat kokemukset kotitiedostopalvelimien käytöstä ja myös rakentamisesta; ovatko valmiit ratkaisut toimivia vai kannattaako rakentaa alusta alkaen itse? Miten nopeudet; Erik valitsi ulkoisen kiintolevyn, koska ei uskonut normaalin lähiverkon riittävän, mutta onko tämä totta? Entä riittääkö gigan lähiverkko ja miten sen kustannukset?

  10. Hannu. Meillä on ollut arvostelussa kaksi tuollaista verkkokovalevyä, joita voidaan käyttää useammalta koneelta kotona ja myös netin yli mistä tahansa.

    Linkstation Live 500Gt arvostelu

    Linkstation Minissä on myös RAID-1 ominaisuus eli kaikki data on siinä varmennettu kahdella kovalevyllä. Se on myös erittäin pieni, äänetön ja vie vähän virtaa 2,5 tuumaisten kovalevyjen ansiosta. Linkstation miniä voin helposti suositella. Ainut huono puoli siinä on tietenkin hinta, mutta onneksi sekin on ollut laskusuunnassa kovalevyjen halpenemisen takia.

    Linkstation Mini 1Tt arvstelu

    100 Mb/s verkko kyllä riittää useimmissa tapauksissa 1080p materiaalin siirtämiseen.

  11. Itsellänikin oli hyvin pitkään käytössä XBMC vanhassa xböksissä ja vallan mainio systeemi oli. Ei vain jaksa toistaa enää mpeg4 pakattua materiaalia hd -tasoisena. Värkkäsin pöksin takaseinään komponenttilähdöt että sai 1080i -reson ulos + valokaapelille liittimen. Ainut mikä jäi siihen tekemättä oli käynnistäminen multikaukkisen kanssa, täytyi oikein kävellä aina painamaan pöksi päälle..

    Kokeilin XBMC for linuxia xboxin ohjaimen kanssa (tein usb-adapterin langattoman ohjaimen vastaanottimeen) ja se toimi ihan kohtuullisesti betaversioista huolimatta. Jotenkin se vain ei toiminut ainakaan vielä riittävän hyvin, ja sitoi tietokoneen liiaksi xbmc käyttöön, kun silloin ei vielä ainakaan saanut xbmc:tä pyörimään kakkosnäytössä kunnolla. Ja äänet olisi täytynyt virittää kakkosäänikortin kautta kotiteatterille. Ei jaksanut/ehtinyt säätää sen kanssa vaikka varmasti olisi toimimaan saanutkin. Olisi ollut aika ovela, konetta olisi voinut käyttää tietämättä että xbmc pyörii taustalla. Btw, XBMC windows -versiossa en saanut ohjainta toimimaan millään muulla kuin XBCD -driverilla. Liipasimet eivät toimineet oikein sen kanssa. Linuxissa XBMC tuki ohjainta suoraan kun hiukan sääti. Kone oli komponentilla+valokaapelilla kiinni kotiteatterissa, 1080i -resolla. Tähän aikaan oli vielä suunnitelmissa siirtää silloinen mediaPC HTPC -kuoriin.

    Tein oikein oman kotiteatterihuoneen ja hommasin Auzentechin DTS-connect -äänikortin niin että sain aina surroundiäänet menemään valokaapelin yli (DDL). Tähän ei tietty löytynyt linux -ajureita, joten käytin tietokonetta suosiolla suoraan kotiteatterihuoneesta Logitechin Dinovo -näppishiiren kanssa. Itse tietokone on viereisessä huoneessa. Kuva oli päänäytön klooni, edelleen 1080i. Paikalliselta myyjältä ei löytynyt hyllystä 10 metrin komponentti- ja valokaapeleita joten väitti ihan pokkana ettei tämmöisiä edes valmisteta kun ne eivät voi toimia! 😀 Olin hiljaa ja tilasin verkkokaupasta..

    Tällä hetkellä käytössä on PS3 + Playstation Media Server tietokoneella. Tällä kombinaatiolla käytännössä voi toistaa kaiken materiaalin mitä koneelta löytyy todella mukavasti. Tämä on ehkä kaikkein lähimpänä nyt vanhaa äkspöks mediacenteriä ja sen toimivuutta, poislukien scriptit yms erikoisuudet. Ja vaatii tietysti että tietokone on päällä. Se ei kuitenkaan minua haittaa kun koneet surraavat konehuoneessa muutenkin aina. Näyttää kaikki koneen asemat (ja sitä kautta myös verkkoasemat ja -kovot yms.) pläystasuunissa ja jaksaa FullHD materiaalin streamata langatoman yli kun hiukan rajoitti bitratea asetuksista. Sitäkään ei varmaan vaatisi jos vetäisi verkkokaapelin pleikalle. Serveriä joutui muutenkin hiukan viilailemaan, mutta yllättävän helposti lähti toimimaan. Transkoodaus huonontaa kuvanlaatua aina, mutta käytännössä en itse ole mainittavaa eroa huomannut edes FullHD -materiaalissa. Joku muu voi kyllä huomata. Tätä kannattaa kokeilla kuitenkin jos on PS3:sen omistaja.

    Ohjailuun käytän Logitech Harmony Onea mihin olen kosketusnäyttöön lisännyt muutamia tarvittavia nappeja. Ja sitä samaa Dinovoa aina tarvittaessa. PlayTV on PS3:seen hankinnan alla niin saisi vielä nauhoittavan digiboksin samaan systeemiin.

    Työlistalla olisi isomman kovon vaihto pleikkaan, HDMI-kykyisen kotiteatterivahvarin hankinta ja parempien kaiuttimien osto. Sen jälkeen täytyy pc:ltä vetää HDMI ja sitä varten täytyy spdif piuha kytkeä näytönohjaimeen ja ja..

    Töllönä on Sharpin 42″ Aquos ja vahvistin on Yamahan öö, mikäseoli.

    BTW huomaa muuten, että mikäli äänikortista ei löydy Dolby Digital Live -ominaisuutta, valokaapelista ei saa surround ääniä ulos muuta kuin valmiiksi koodattuna, mikä löytyy mm. DVD levyiltä. Muuten ei valokaapelista saa kuin stereoäänen. Analogisena tietty onnistuu. Ja spdifierillä voi yrittää jos sen saa toimimaan kunnolla.

    Oho, tuli pitkä ja sekava kirjoitus 😀 Pahoittelen tätä floodausta..

  12. Tuo Dinovo on ihan nätti näppäimistö, mutta hieman kyllä tyyris, kotiteatteriin kyllä varsin passeli.

    Itselläni ei varsinaisesti vielä vahvaria ole ja muutenkin tämä kotiteatteri alkutekijöissään. Jokin Onkyon vahvistin varmaankin olisi kohteena.

    Parempilaatuista äänikorttia tähän HTPC-koneeseen voisi mahdollisesti jossain vaiheessa miettiä. En edes itseasiassa ole vielä tutkinut mikä siinä on tällä hetkellä ja mitä se osaa.

    Itsellänikin on PS3, mutta en ole vielä mitään ihmeempiä sen kanssa viritellyt, siihenhän saa tosiaan kaikenlaista linuxia sun muuta. Mahdollisesti jokin ulkoinen kovo riittäisi tuohon PS3, josta sitten streamata tavaraa.

  13. @Sami,
    Kiitos vinkistä. Tuo LinkStation Live oli tuttu, mutta LinkStation Mini oli livahtanut silmien ohi jossain välissä.

    Mutta edelleen kiinnostavat kannanotot teemaan itse rakentaminen vs. valmiit paketit (LinkStation tuotteet). Onko mitään iloa lähteä rakentamaan omaa palvelinta? Mitenkäs nuo LinkStation tuotteet saa toimimaan Linux-koneessa?

  14. Itselläni ei ole Linux kokemusta, mutta nuo Linkstationit käyttäytyvät samalla tavalla kuin olisivat normaaleita tietokoneita. Itse asiassa niiden softa on tietääkseni Linux. Ne näkyvät siis normaalisti DNLA-verkkolaitteina lähiverkossa.

    Jos miettii työn määrää, niin itse en lähtisi rakentamaan erillistä verkkolevypalvelinta Linkstation Minin tilalle. Laite on niin pieni ja kätevä sekä valmis käyttää ettei oikein muuta kaipaa. Tietenkin kustannuksissa voi säästää jonkun verran, jos osia on jo valmiina ja tilanpuolesta ei ole väliä minkä kokoinen oma verkkolevypalvelin saa olla.

    Kotiteatterin tarpeisiin verkkokovalevyt ovat kyllä erinomaisia. Oli toistimena sitten tietokone tai PS3:nen. Xbox 360 hurisee jo vakiona sen verran että sen kanssa ei oikein jaksa elokuvia katsella tai musiikkia kuunnella.

  15. Itse voin suositella, että jos tekee tuollaisen masiinan juuri PC:Stä, niin linuxiin perustuvan laitteen itse saan yhdessä illassa pystyyn. Asiat ovat helpottuneet hieman siitä kun ensimmäisen kerran asiaan ryhdyin, mutta silti vaatii hieman tahdonvoimaa, että saa järjestelmän toimimaan oman mielen mukaan. Itsellä on pyörinyt vuoden ubuntu+vdr-yhdistelmä. Ainoa miinus mitä itsellä on enää, on että katseluohjelma kaatuu jos antennin signaali menee heikoksi.

  16. Pingback: Antec MicroFusion Remote 350 - HTPC-projekti osa 2 | tekniikanihmelapsi.com

  17. Pingback: Hiljainen kotiteatteritietokone - HTPC Projekti osa 3 kasaaminen | tekniikanihmelapsi.com

  18. Pingback: Antec P183 ja CP-850 – kotelo ja virtalähde testauksessa | tekniikanihmelapsi.com

  19. Hämmästyttävän hyvin kirjoitettu artikkeli, puhumattakaan koko sarjan laadusta. Upee juttu, että viitsit nähdä kaiken tuon vaivan. Hienosti seurattu aina käyttökokemuksiin asti. Surkee homma sen LCD-näytön kanssa.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *