Verkkokovalevyt ovat nostamassa suosiotaan, kun kodeissa tietokoneiden määrä kasvaa ja tallennettua tietoa halutaan käyttää kotiverkon kaikista koneista. Kun kotikoneita alkaa olemaan useampi kuin yksi ja kaikista koneista haluttaisiin päästä käsiksi esimerkiksi perheen lomakuviin, on lähiverkkoon sijoitettu keskitetty tallennusratkaisu eli verkkokovalevy paras ratkaisu. Buffalon LinkStation Mini on erittäin pieni verkkokovalevy, jossa on rutkasti ominaisuuksia. Tässä artikkelissa käydään läpi mitä kaikkea tämä pieni ja pippurinen laatikko pitää sisällään.
LinkStation Mini paketin sisältö.
Testiin saapunut yksilö oli tullut suoraan Buffalon kotimaasta Japanista, kun pakkauksen kaikki tekstit olivat itämaisilla koukeroilla kirjoitettuna. Ohjeet oli printattu englanniksi A4-paperille ja ohjelmat poltettu CD:lle mukaan. Tärkeimmät käyttöön liittyvät varusteet ovat kuitenkin kuvassa näkyvät virta-adapteri, verkkojohto, verkkokaapeli ja itse LinkStation Mini. Verkkokaapeli on taas mukavaa litteää mallia, kuten aiemmin testatussa LinkStation Live 500Gt verkkokovalevyssäkin.
Buffalo LinkStation Mini 1Tt.
Buffalo on uudistanut verkkokovalevyt kertaheitolla laittamalla pieneen koteloon kaksi 2,5-tuuman kannettavan kovalevyä. Kovalevyjä voi käyttää RAID-0 tilassa, jolloin saadaan molempien levyjen kapasitettii käyttöön ja yhden teratavun tila irti verkkolevystä. Virhesietoisessa peilaavassa tilassa tiedot tallennetaan molemmille levyille ja tilaa on käytettävissä puolet vähemmän eli 500Gt. Pienemmät kovalevyt pyörivät hiljempaa kuin isommat 3,5″ perinteiset kovalevyt sekä tuottavat vähemmän ääntä ja lämpöä. Näin ollen koteloon ei ole tarvinnut asentaa ollenkaan tuulettimia ja kaikki ääni laitteesta tulee päällä olevista kovalevyistä.
LinkStation Minin voi laittaa pöydälle pystyasentoon tai kyljelleen.
Pohjassa ja oikeanpuoleisessa kyljessä löytyvät pienet kumitassut, jotka pitävät laitteen paikallaan pöydällä. Kumitassut ovat erittäin matalat ja ne eivät vaimenna lähes ollenkaan kovalevyjen pyörimisestä aiheutuvaa värinää. Suurin ääni joka laitteesta lähteekin tulee siitä, kun kovalevyjen resonointi välittyy pöytään. Itse kovalevyt ovat erittäin hiljaisia ja laitetta pystyy pitämään päällä vaikka omalla työpöydällä monitorin vieressä ilman, että se häiritsisi ollenkaan. Pientä ruksutusta kuuluu, kun kovalevyt hakevat tai tallentavat tietoa.
LinkStation Minin pohja.
Koska laitteessa ei ole lainkaan tuuletinta jäähdyttämässä kovalevyjä, on kotelossa ilmaraot pohjassa, takalevyssä ja yläosassa. Ne pystyvät pitämään 2,5″ kovalevyt tarpeeksi viileänä ja käytön aikana LinkStation Minin kotelo ei mielestäni pahemmin kuumene.
LinkStation Minin kaikki liitännät ovat takaseinässä.
Siistin ulkokuoren kaikki liitännät ovat saatu mahtumaan takaseinään. Oikealla sivulla ja pohjassa ovat ainoastaan Kensington-lukituksen mahdollistavat aukot, jos laitteen haluaa lukita pöytään julkisissa paikoissa. Takaseinästä löytyy ylhäältä lukien USB-liitäntä, virtakytkin, virtajohdonliitäntä ja RJ-45 verkkoliitäntä.
USB-porttiin voi kytkeä ulkoisen kovalevyn, jolla voi kasvattaa LinkStation Minin levykapasiteettia tai tehdä varmuuskopiot LinkStation Ministä ulkoiseen kovalevyyn. Todelliset varmennusfriikit voivat siis laittaa LinkStation Minin RAID-1 tilaan ja vielä sen lisäksi varmuuskopioida tiedot automaattisesti ulkoiselle kovalevylle. Näin tiedot ovat tallennettu kolmelle erilliselle kovalevylle, jossa luulisi olevan tarpeeksi varmistusta kovalevyjen hajoamista vastaan. Varmuuskopion voi ottaa myös suoraan toiseen LinkStation verkkokovalevyyn, joten ristiin varmistaminen onnistuu kahden LinkStationin välillä. USB-portti toimii myös tulostinjakana, joten siihen kytketyn tulostimen voi jakaa verkon kaikille tietokoneille.
USB-porttiin voi myös kytkeä digikameran, jolloin kameran kuvat voi automaattisesti kopioida suoraan LinkStation Miniin ilman, että tietokonetta tarvitsee edes käynnistää. Kokeilin tätä ominaisuutta Canon IXUS 40 -kameralla sekä erillisellä USB-liitännäisellä muistikortinlukijalla ja molemilla laitteilla sain kuvat siirrettyä LinkStation Miniin helposti. Jotta kuvat kopioituvat LinkStation Miniin, täytyy painaa laitteen yläosasta löytyvää function-näppäintä. Tuolle näppäimelle en löytänyt mitään muuta käyttöä tai ohjetta manuaalista, joten todennäköisesti se on tarkoitettu ainoastaan tähän DirectCopy-ominaisuuteen.
Virtakytkimestä löytyy AUTO-toiminto, jolloin LinkStation Mini kytkeytyy automaattisesti päälle kun verkossa oleva tietokone kytketään päälle. Tämä toiminto vaatii kuitenkin Buffalo NAS Navigator 2 -ohjelman asentamista tietokoneelle, joka tulee CD:llä mukana. LAN-liitäntä toimii 10/100/1000 Mt/s nopeudella ja osaa automaattisesti tunnistaa verkon nopeuden.
David ja Goljat.
Kun vertaa LinkStation Miniä tavalliseen 3,5″ kovalevyllä varustettuun perinteiseen USB-kovalevyyn, on kokoero valtava. Kuvassa oleva Western Digital ulkoinen kovalevy on varustettu yhdellä 250 Gt kovalevyllä, kun taas LinkStation Minin sisältä löytyy kaksi 500 Gt kovalevyä. Pienestä koosta huolimatta LinkStation Ministä löytyy enemmän tallennustilaa ja se on kaiken lisäksi varmennettua RAID-1 tilassa. Tietääkseni muilta valmistajilta ei ole vielä tällä hetkellä saatavissa tällaisia pieniä verkkokovalevyjä RAID-0/1 mahdollisuudella.
Asennus ja käyttö
LinkStation Mini valmiina verkkokäyttöä varten.
Tein LinkStation Minin asennuksen samalla tavalla kuin LinkStation Liven kohdalla. Laitoin verkkokovalevyn suoraan kytkimeen ja katsoin Windows Vistan verkkoympäristöstä IP-osoitteen, jonka laite sai kytkimen DHCP-palvelimelta. IP-osoitteen syötin selaimeen ja LinkStation Miniin pääsi samoilla tunnuksilla kuin LinkStation Liveenkin admin/password. Selaimen käyttöliittymä oli samanlainen LinkStation Liven kanssa, joten navigointi oli heti tuttua huttua.
LinkStation Minin web-käyttöliittymän pääsivu.
Kirjautumisen jälkeen etusivulta näkee laitteen verkkonimen, mallin, IP-osoitteen ja kovalevyjen käyttöasteet sekä koot. Vasemmalla puolella ovat valikot ja oikealle puolelle tulee valikosta valittu lomake, josta muutokset LinkStation Miniin tehdään. Valikoiden läpikäynti on yksinkertaista ja asiaan perehtynyt käyttäjä osaa tehdä asetukset suoraan ilman ohjekirjaa. Jokaisen sivun oikeassa yläkulmassa on valittuun sivuun liittyvä pieni ohje, joka selittää lomakkeen kentät englanniksi.
Testiin saapunut yksilö oli konfiguroitu RAID-0 tilaan, jolloin koko 1 Tt kapasiteetti oli käytettävissä. Testasin tässä nopeassa RAID-0 tilassa tiedonsiirtoa FTP-ohjelmalla, jolloin sain 100 Mt/s lähiverkon todella hyvin kuormitettua. Oman koneen verkkokortti haki LinkStation Ministä tiedostoja 12 Mt sekunttivauhdilla ja Windowsin resurssinhallinta (Task Manager) näytti 99% verkon kuormituksessa. En usko että tämän nopeampaa 100 Mt/s verkko pystyy edes siirtämään tietoa ja se oli nopein siirtonopeus mitä itse olen nähnyt kahden laitteen välillä. FTP-tiedonsiirtoprotokolla näyttää olevan erinomainen tiedostojen siirtoon, koska kun kopioin tiedostot Windowsin kautta mapatusta verkkolevystä tai suoraan verkkoympäristöstä, niin tiedonsiirtonopeus jäi alle 10 Mt/s nopeuteen. RAID-0 tilassa tämä verkkokovalevy tosiaankin pystyy täyttämään ainakin 100 Mt/s verkon kokonaan. Harmiksi minulla ei ollut saatavilla gigabitin verkkokytkintä, jolloin olisi todella voinut testata tämän laitteen tiedonsiirtonopeutta jumbo frameilla. RAID-1 tilassa tiedonsiirtonopeus Windowsissa oli noin 8-9 Mt/s resurssinhallinnasta tarkasteltuna. Tämä nopeus riittää 1080p Full HD -videon toistamiseen verkkolevyltä.
Minusta kuitenkin tämän laitteen tärkeämpi ominaisuus on tiedon varmistaminen eikä tiedonsiirron nopeus, joten asetin levyt heti alkuunsa RAID-1 tilaan, jolloin saan kahdennettua dataa kätevästi verkkoon. Näin ollen minun ei tarvitsisi säilöä enää tärkeitä tiedostoja tietokoneella ollenkaan levyrikon pelossa. Tavalliset ulkoiset kovalevyt ovatkin mielestäni lähinnä varmuuskopiointia varten tai sellaisten tiedostojen tallennusta varten, joiden yhtäkkinen häviäminen ei haittaisi ollenkaan. Itselläni ei kuitenkaan tällaisia tiedostoja kovinkaan montaa koneellani ole joiden katoaminen ei haittaisi yhtään, joten RAID-1 ratkaisu on mielestäni ainoa hyvä ratkaisu tiedostojen varastoimiseen ulkoiseen kovalevyyn. Yhden kovalevyn ratkaisut sopivat kuitenkin hyvin tiedon kuljettamiseen paikasta toiseen ja silloin suosittelenkin pienempiä 2,5″ kovalevyllä varustettuja USB-kovalevyjä, koska ne saavat virtansa suoraan USB-liittimestä, eikä erillistä virtalähdettä tarvise kantaa mukana.
RAID-levypakan poistaminen pyyhkii kaikki tiedostot.
RAID-asetuksen vaihtaminen onnistuu Disk Management -kohdasta. Kaikki tiedostot kannattaa ensin kopioida pois LinkStation Ministä, koska RAID-asetuksen vaihtaminen formatoi kovalevyt ja kaikki siellä oleva tieto pyyhkiytyy. Vaihto käy helposti web-käyttöliittymästä. Ensin poistetaan olemassa oleva RAID levypakka (RAID Array), jonka jälkeen voi luoda uuden RAID-0 tai RAID-1 levypakan.
RAID-asetukset, kun luodaan uusi levypakka.
Käyttöliittymässä on hyvin selvennetty kuvan avulla miten tieto kovalevyille tallennetaan kummassakin RAID-vaihtoehdossa. Kuvassa näkyvässä RAID-1 valinnassa tiedot A, B ja C tallennetaan kahdennettuina molemmille kovalevyille. RAID-0 tilassa ne tallennettaisiin vuorotellen molemille kovalevyille, jolloin jokaisesta A, B tai C tiedostosta olisi vain yksi kopio olemassa.
Uuden RAID-1 levypakan luomisen jälkeen laite alustaa kovalevyt uudestaan, jossa kestää jonkun aikaa ennenkuin verkkolevyyn pääsee luomaan kansioita ja tiedostoja. Alustamisen jälkeen verkkokovalevyssä ei ole yhtään kansiota luotuna, joten ensimmäisenä kannattaa luoda share-niminen kansio levyn juureen. LinkStationin ohjelmat käyttävät tuonnimistä kansiota oletusjakokansiona, kun asentaa esimerkiksi Buffalo NAS Navigator 2 -ohjelman, joka luo automaattisesti verkkolevylle mappauksen omaan tietokoneeseen tuohon kansioon.
Kansion ominaisuudet.
Kansiot ja niiden jakamisen voi tehdä web-käyttöliittymästä. Jokaiselle LinkStation Minin kansiolle voi määritellä omat jako-ominaisuudet ja käyttöoikeudet. LinkStation Minin kansioissa on myös roskakori ominaisuus, joka vie tiedostot ensin laitteen luomaan trashbox-kansioon, josta ne voi käydä vielä palauttamassa tai poistamassa kokonaan. Tämä on loistava ominaisuus verkkokovalevyssä, koska verkkokovalevyltä poistetut tiedostot eivät jää oman koneen Windowsin roskakoriin. Kansion voi myös määritellä näkyviin FTP-palvelimen kautta ja sille voi antaa kattavat luku- ja kirjoitusoikeudet käyttäjäryhmien tai käyttäjien mukaan. Käyttäjiä ja käyttäjäryhmiä hallitaan LinkStation Minin web-käyttöliittymästä.
Laitteen voi myös liittää osaksi Windows Serverin Active Directorya, jolloin käyttäjähallinta onnistuu Windowsin domainhallinnan kautta. Tämä laite sopii siis mainiosti myös pienen toimiston verkkolevyratkaisuksi keskitetyllä käyttäjähallinnallaan.
Buffalonas.com WebAccess
Yksi parhaimmista Buffalo LinkStationin ominaisuuksista jäi viimekertaisessa LinkStation Live testauksessa tekemättä kokonaan, nimittäin buffalonas.com -sivuston testaaminen. Tämän sivun kautta voi ottaa yhteyttä omaan verkkokovalevyyn mistä tahansa maailmassa pelkän selaimen avulla. Kaikki omat tiedostosi ovat siis helposti saatavilla selaimen kautta tunnuksen ja salasanan avulla.
Oman LinkStation Minin tiedostonäkymä buffalonas.com-sivun kautta.
Jotta netin kautta pääsee omaan LinkStation Miniin kiinni, täytyy oma ADSL-reititin olla uPnP (universal Plug ‘n Play) -yhteensopiva. LinkStation Minin web-käyttöliittymässä käydään antamassa omalle laitteelle nimi, jota käytetään buffalonas.com osoitteessa. Laitteessa pitää omien testauksieni mukaan olla myös luotuna yksi käyttäjä, jolla on oikeudet johonkin kansioon, koska admin-käyttäjällä ei onneksi päässyt netin kautta laitteeseen kiinni. Tämän jälkeen kaikki LinkStation Minin tiedostot ovat käytettävissä mistä tahansa tietokoneelta nettiyhteydellä ja selaimella. Käyttäjän käyttöoikeuksilla voi määritellä mitkä kansiot netin yli näkyy ja mitä oikeuksia kansioihin annetaan. Itse antaisin lukuoikeudet kaikkiin kansioihin, joissa on tiedostoja ja vain yhteen upload-kansioon kirjoitusoikeuden tiedostojen siirtämistä varten.
Musiikkitiedostot voi streamata suoraan nettikäyttöliittymässä olevan Flash-soittimen avulla, mutta muut tiedostot pitää ensin ladata tietokoneelle ennen kuin niitä pääsee käyttämään. Selaimen kautta kuvien katselu onnistuu kuintenkin näppärästi, kun kuvat aukeavat automaattisesti selaimeen, kun niitä klikkaa selaimen käyttöliittymästä.
Uusien kansioiden luominen ja tiedostojen siirto onnistuu myös selainkäyttöliittymän kautta ja sieltä voi esimerkiksi ladata useamman tiedoston kerralla Flash-käyttöliittymän avulla, joka ei normaalissa web-lomakkeessa ole mahdollista. Tämä monen tiedoston lataaminen kerralla on kerrassaan mainio lisä ja perinteistä FTP-tiedonsiirtoa ei edes tarvitse, jos haluaa siirtää paljon tiedostoja netin yli omalle LinkStation Minille.
Tiedostojen lataamisessa omalta koneelta tulee kuitenkin nopeasti vastaan oman nettiliittymän kaista ulospäin. Varsinkin ADSL-liittymissä sisään tuleva kaista on yleensä todella nopea, mutta kodista pois päin menevä kaista rajoittuu usein korkeintaan 1 Mt/s vauhtiin. Näin on myös omassa 24/1 Mt ADSL-liittymässä, jolloin tiedonsiirto LinkStation Ministä netin yli oli noin 100 kt/s.
LinkStation Mini on myös DLNA-yhteensopiva, joten lähiverkossa multimediatiedostojen katselu ja kuuntelu onnistuu suoraan LinkStation Ministä DLNA-yhteensopivalla päätelaitteella, kuten vaikka Playstation 3:lla tai Xbox 360:llä.
Yhteenveto
Aikaisemman käyttökokemuksen ja tietojen perusteella LinkStation Mini vaikutti erinomaiselta laitteelta joka kodin tallennusratkaisuksi. Tämän testin aikana laitteesta löytyi ja tuli testattua niin paljon hyödyllisiä ominaisuuksia, että tätä laitetta on melkein mahdotonta olla suosittelematta. Hintaseurannassa LinkStation Minin hinta on parhaimmillaan alle 390 euroa ja vaikka se kuulostaa korkealta on laite kuitenkin hintasa arvoinen. Kun katsotaan esimerkiksi, että yksi LinkStationin sisällä oleva Hitachin Travelstar 5K500 500 Gt 2,5″ -kovalevy maksaa yli 200 euroa, ei LinkStationin alle 400 euron hinnassa ole paljoa ylimääräistä. Silti laite sisältää mielestäni kaikki tarpeelliset ominaisuudet kodin tai pienen toimiston varmennetuksi tietovarastoksi. Ainoa mietinnän aihe laitteessa on ehkä sen huolto, kun kovalevy pamahtaa rikki. Laitteen ulkopuolella ei ole mitään ruuveja. LinkStation Liven avaaminen onnistui helposti ja kovalevyn vaihtaminen on helpompaa. Kait LinkStation Mininkin saa jostain kohtaa raotettua auki, mutta tällä kertaa testauksen yhteydessä laitteen avaaminen ei tullut edes mieleen.
Pienikokoiset ja lähes äänettömät kovalevyt, helppo käyttöönotto ja hallinta, RAID-1 tietojen varmennus, USB-liitäntä ulkoiselle kovalevylle, printterille ja digikameralle, DLNA-yhteensopiva sekä nopea verkkoliitäntä. Nämä ominaisuudet tekevät tästä laitteesta ehdottomasti Most Wanted -laitteen tekniikanihmelapsi.comin arvostelluista laitteista. Langattomaan reitittimeen kytkettynä tämä laite täyttää kaikki omat vaatimukseni verkkokovalevylle. Linkeissä trustedreviewsin arvostelu englanniksi ja laitteen tuotesivut. Tuotesivuilla löytyy myös 500 Gt versio LinkStation Ministä, jota ei tällä hetkellä tuoda Suomeen. Hintaa tällä laitteella voisi olla paljon vähemmän selkeästi halvempien 250 Gt kovalevyjen takia, mutta tallennuskapasiteetti jäisi samalla puolet pienemmäksi kuin tämän yhden teratavun mallin. Kommenteissa voitte jättää omat mielipiteenne tästä laitteesta tai muista käyttämistänne verkkokovalevyistä.
Linkit
- LinkStation Mini tuotesivut – buffalotech.com
- Buffalo LinkStation Mini NAS Appliance – trustedreviews.com
- Travelstar 5K500 – hitachigst.com (kovalevyn tuotesivut)
Täytyy kyllä sanoa, että tuommonen näyttää jo erittäin hyvältä. Hintaa kyllä saa hieman mehustella ensalkuun jos tämmöistä lähtisi ostamaan.
Just olen harkinnut tollasen ostoa. Jos et tarvitse sitä voin ostaa sen 🙂 Etsin juuri pientä ja iso kapasiteettistä verkkokovalevyä ja törmäsin Jimin sivuilla tähän. Aivan mahtava.
Valitettavasti en saanut pitää testiyksilöä, enkä myöskään siitä luopuisi, jos sellaisen saisin itselleni. Sen verran hyvä laite oli käytännössä.
Laitteeseen saa liitettyä USB-laitteen, niin onko tietoa toimisiko USB-jakaja kyseisen laitteen kanssa? Eli saisi vaikka tulostimen jaettua verkkoon ja liitettyä vielä lisäkovalevyn kiinni.
Pieneen kokoon saadaan puristettua näköjään hirmuisesti juttua.
Niin, se on nykyään mahdollista.
Täällä on huomenna varmaan 10 000 kommenttia…
Tässä on ainakin tilaa. 🙂
Nykytekniikalla se onnistuu
Katsotaan paljon kommentteja on sitten kun ollaan saatu kisa loppuun
Linksstation
Sivun innoittaman ostin Linkstation minin, vasta toinen kappale suostui toimimaan toivotulla tavalla. Anssille ja muillekin tiedoksi, USB-porttiin liitetyn jakajan kanssa toimii sekä tulostin että lisäkiintolevy. Mainio värkki!
Kattava raportti Linkstation ministä. Taidanpa käydä tuollaisen ostamassa verkkokaupasta. 500GB raidattuna riittää vielä omille digikuville ja pokkarivideoille.
Pingback: Onkyo TX-NR807 AV-vahvistin internetradiolla ja DLNA-verkkoyhteydellä | tekniikanihmelapsi.com
M/ts??? Pitäisi olla kai Mbps?
Sinänsä sujuvasti kirjoitettua ja paljon asiaa sisältävää juttua vaivaa yksikkösekaannus: Ethernet-verkon ja ADSL-liittymän nopeuksissa puhutaan megatavuista sekunnissa (Mt/s) vaikka pitäisi puhua megabiteistä sekunnissa (Mbit/s tai Mbps). Näin saadaan aikaan hullunkurisia lauseita: “Näin on myös omassa 24/1 Mt ADSL-liittymässä, jolloin tiedonsiirto LinkStation Ministä netin yli oli noin 100 kt/s.” Eli ikään kuin maksettaisiin tuhannesta kilotavusta sekunnissa mutta saataisiin vain 100 kilotavua sekunnissa.
“Oman koneen verkkokortti haki LinkStation Ministä tiedostoja 12 Mt sekunttivauhdilla”
Mistä tuo 12 Mt/s on katsottu?
“FTP-tiedonsiirtoprotokolla näyttää olevan erinomainen tiedostojen siirtoon, koska kun kopioin tiedostot Windowsin kautta mapatusta verkkolevystä tai suoraan verkkoympäristöstä, niin tiedonsiirtonopeus jäi alle 10 Mt/s nopeuteen.”
Et kerro tarkemmin testijärjestelystä:
a) paljon pieniä tiedostoja vaiko
b) vähän isoja yhtenäisiä tiedostoja
c) kuinka paljon dataa
d) testasitko myös kirjoitusnopeutta
Kiintolevyjen testitulokset tunnetusti eroavat näiden parametrien mukaisesti, samoin todennäköisesti myös käyttämäsi ftp-asiakasohjelma. Vinkkinä vielä Windows-maailmassa suurten datamäärien kopiointia harrastavalle, että homma kannattaa hoitaa vanhoilla kunnon MS-DOS -komennoilla copy ja xcopy.
1. Käynnistä -> Suorita -> cmd .
2. Komentokehotteessa komennot “help copy” ja “help xcopy” auttavat alkuun (ilman lainausmerkkejä).
3. Ja sitten vain kopioimaan: Jos esimerkiksi halutaan kopioida koko hakemiston C:\videot alta löytyvä hierarkia verkkolevylle F:, annetaan komento
“xcopy c:\videot f:\videot /e” (ilman lainausmerkkejä).
On huomattavasti nopeampaa kuin resurssienhallinnalla kopiointi.
Pitkällisen pohdinnan jälkein päädyin Buffaloon ja petyin pahasti. Hankin laitteen kahdella sadalla verkkokauppa.comista. Ensinnäkin Windows-riippuvaisuus harmitti, toiseksi asennuslevyjen ja wizardien kanssa puljaaminen oli kuin kymmenen vuoden takaa. Web-käyttöliittymä oli rujo, hankala ja hidas. Viimeinen niitti oli huomata että laite, joka verkkokaupan tuotekuvauksen mukaan sisälsi yhteensä 1TB:n tilan, olikin vain 500GB:n kokoinen, eli RAID 1 -tilassa mitättömät 250GB:tä.
Vaikka itse laite olikin pieni ja nätti, softapuolen vanhanaikaisuus saa minut välttämään Buffaloa vastakin. Palautukseen menee.
Vieläkö buffalossa on levyjärjestelmänä tosiaan joku linukan ext ? Mulla on ollut muutamia linkstationeita ja näitä uudempia jo muutamia vuosia ja ainut vika on että jos haluan ottaa linkstationissa usb:llä olevan backuplevyn mukaan vaikka reissuun, niin sitä ei saa näkymään suoraan pc:ssä.