Viimeisen vuoden aikana TFT-näytöt ovat kasvaneet taas muutaman tuuman ja nyt 24″-näytöt ovat jo kaikkien saatavilla hintansa puolesta. Itselläni on nyt ollut muutaman päivän testissä 24-tuumainen BenQ G2400W TFT-näyttö, jota tässä artikkelissa tutkailen tarkemmin. Vertailussa käytän omaa muutama vuosi sitten hankittua ViewSonic VX2025wm 20,1″ TFT-näyttöä. Ostohetkellä maksoin tuosta ViewSonicista lähes yhtä paljon, kuin tämä neljä tuumaa isompi BenQ tällä hetkellä maksaa, joten on mielenkiintoista nähdä miten se pärjää vertailussa.
Ulkonäkö
Paras ominaisuus tämän kokoluokan näytöissä on aikaisempaa suurempi resoluutio, joka mahdollistaa enemmän tavaraa ja tekstiä tietokoneesi työpöydälle. BenQ G2400W on 24-tuumainen laajakuva TFT LCD-näyttö, jonka resoluutio on mukavat 1920×1200 pikseliä. Pienemmät 20- ja 22-tuumaiset laajakuvanäytöt ovat varustettu 1680×1050 resoluutiolla, joten työpöydän pinta-alaa on huomattavasti enemmän tarjolla. Jos haluaa vieläkin enemmän pikseleitä ruudulle, täytyy valita tällä hetkellä 30″-näyttö, jossa työpöytä kasvaa jo 2560×1600 resoluutioon asti. Näiden isompien näyttöjen hinnat taitavat olla kuitenkin vielä 1000 euron väärällä puolella, joten tällä hetkellä kustannustehokkain tapa saada iso työpöytä on hankkia 24″ 1920×1200 resoluution näyttö.
20″ ViewSonic VX2025wm ja 24″ BenQ G2400W vierekkäin.
Ensimmäisenä BenQ:n näytöstä tulee huomattua suurempi koko verrattuna vanhaan 20,1″ ViewSoniciin. BenQ:ssa näytön reunukset ovat mukavan hillityt ja ulkonäkö on mielestäni ihan kohtuullinen, vaikka harvemmin sitä tulee näytön reunuksia itse käytön aikana katsottuakaan. Oman työpisteen värimaailmaan BenQ:n musta/hopea väritys sopii oikein hyvin.
BenQ G2400W 1920×1200
Yllä olevassa kuvassa näkyy hyvin kuinka paljon lisätilaa saa työpöydälle, kun katsoo BenQ:ssa taustakuvan ulkopuolella olevia mustia reunoja. Taustakuvan koko on tullut ViewSonic:n 1680×1050 resoluution mukaan ja kaikki musta sen ulkopuolella on BenQ:n tuomaa lisätilaa työpöydällä. Edestä löytyy vain pyöreä virtanappi alhaalta keskeltä. Muut toimintonapit ovat virtanapin alapuolella, kuten seuraavasta kuvasta näkyy.
Kaikki näytön painikkeet löytyvät etuosan alalaidasta.
Nappien kuvakkeet ja tekstit eivät kunnolla erotu harmaasta etulevystä, mutta niiden käytön ja sijoittelun oppii nopeasti. Valikoissa selailu on loogista ja valikoissa liikkuminen ja asetusten säätäminen onnistuu helposti. Selkeän käyttöliittymän avulla kaikki valikon toiminnot on nopeasti kahlattu läpi. Valikoita ei ole saatavissa suomenkielellä, joten on tyytyminen englantiin tai toiseen kotimaiseen ruotsiin. Erikoinen ongelma tuli vastaan, kun sammutin näytön virtanapista ja laitoin uudestaan päälle tietokoneen ollessa kokoajan päällä, niin DVI-liitännän kautta kuvasignaalia ei enää löytynyt. Sain kuvan takaisin näkyviin, kun vaihdoin ensin kuvalähteeksi esimerkiksi HDMI-lähteen ja sen jälkeen takaisin DVI-lähteeseen. Ongelma voi tietenkin olla myös näytönohjaimessa tai Windows Vistassa ja olisikin mukava tietää onko muilla BenQ:n omistajilla ollut samanlaisia ongelmia.
Alaosan pyöristys ja BenQ:n logo.
Näyttö on muuten etupuolelta suora paitsi alaosa näytöstä on ulospäin kaareva. Kuvasta näkee myös hyvin jalustan pyöreät muodot. Yleisilme on edestä hyvin siisti eikä herätä minussa mitään pahaa sanottavaa.
Liitännät ja jalusta
BenQ:n takapuoli.
Takaseinästä löytyy täydellinen mallimerkintä kiiltävästä muoviplakaatista. Piuhat tulevat alakautta kiinni näyttöön, joten ne eivät lisää monitorin tarvitsemaa syvyyttä yhtään. Kaapeleita varten jalustassa on kätevä muovilenkki, joka irtoaa helposti ja ohjaa piuhat jalustan takaa pöydältä alas. Muovilenkki on aika joustava ja tuntuu vähän heppoiselta, varsinkin jos käyttää paksumpia kaapeleita tai kytkee kaikki mahdolliset piuhat näyttöön kiinni.
Liitännät takapaneelissa.
Tämän hintaluokan näytölle liitännät ovat aivan riittävät. Pakollisen DVI-liitännän lisäksi näyttöön on laitettu myös HDMI-liitäntä. Mukana myös vanhempi analoginen VGA-liitäntä vanhempia näytönohjaimia tai kannettavia varten. Jalustan vasemmalta puolelta löytyy virtaliitin.
Kuvaliitännät lähempää.
HDCP yhteensopiva HDMI-liitäntä on mielenkiintoinen lisä tämän hintaluokan näytössä ja sen avulla näyttöön voi kytkeä samanaikaisesti tietokoneen lisäksi vaikka PS3:n tai Xbox 360:n. HDMI-liitännän kautta tulevat myös äänet, joten niitä varten näytössä pitää olla äänenulostuloliitäntä kaiuttimille, koska näytössä ei ole omia kaiuttimia.
HDMI-liitäntää kokeilin pikaisesti HP 8510p kannettavasta löytyvällä HDMI-ulostulolla, mutta sitä kautta tullut kuva oli BenQ:ssa kokonaan purppuran sävyinen. Ihan kuin HDMI-piuhassa ei olisi kaikki värit kulkeneet näytölle asti. En ehtinyt tarkemmin tutkimaan ongelmaa, mutta Googlen kautta löysin, että muillakin on esiintynyt samanlaisia purple HDMI picture -ongelmia erilaisten HDMI-laitteiden välillä. Jotain arvailuja oli, että kaikkien laitteiden väriavaruudet eivät olisi samanlaisia ja siten yhteensopivia keskenään tai kaapeli olisi huonolaatuinen. Mielenkiintoista huomata, että tämän uuden standardin kanssa on tämänlaisia yhteensopivuusongelmia. Onkohan joku muukin taistellut tämän saman ongelman kanssa HDMI-laitteiden kanssa? Kommenteissa kuulisin mieluisasti teidän kokemuksia tästä asiasta.
Oikean sivun alareunassa on 3,5mm kuulokeliitäntä.
Kuulokeliitäntä HDMI-liitännän tuomia ääniä varten löytyy näytön oikeasta alakulmasta. Uusissa näytönohjaimissa on HDMI-liitäntä, joten ehkä sen kautta voi tuoda kuvan sekä äänet näytölle myös tietokoneesta, mutta tästä ominaisuudesta itselläni ei ole tarkempaa tietoa tai kokemusta.
Jalustan kallistuksen maksimi asennot.
Halvimpien näyttöjen puutteet ovat yleensä jalustan säädöissä eikä BenQ G2400W ole siinä poikkeus. Korkeussäätöä ei ole eikä myöskään mahdollisuutta pivot-toimintoon eli kääntää näyttöä pystyasentoon. Näytön alareuna on myös aika alhaalla, joka on hyvä kun näyttöä käyttää tasaisella pöydällä näppäimistön edessä. Ergonomisesti näytönhän pitäisi olla mahdollisimman lähellä näppäimistöä pöydässä kiinni tai jopa sen alapuolella. Onneksi näytössä on suhteellisen hyvät kallistuskulman säädöt, joten sen puolesta näytön saa hyvin säädettyä haluamaansa kulmaan.
Leveä näyttö ei ihan mahtunut sille tarkoitettuun tilaan.
BenQ:n 24″ koko tuli hyvin esille omassa työpöydässäni, kun näytölle varattu paikka oli liian kapea. Jouduin laittamaan jalustan alle puhelinluettelon korokkeeksi, jotta näytön reunat ylettivät pöytätason päälle. Pöydän säädettävän monitoritason ylin asento oli liian alhaalla BenQ:n matalalle jalustalle. Kannattaa siis mitata tarkkaan oman näytön sijoituspaikka, jos havittelee tämän kokoluokan näyttöä. Liikkeissä nämä näyttävät yllättävän pieniltä, kun niitä vertailee hyllyllä rivissä. Sijoitusongelmista pääsee kuitenkin hyvin eroon erillisellä VESA-standardin säädettävällä jalustalla, jolla näytön saa juuri haluamaansa kohtaan.
TN vs P-MVA
Kun ulkoiset asiat ovat kunnossa ja näyttö saatu jotenkin mahtumaan sille tarkoitettuun paikkaan, jääkin tarkasteltavaksi enää tärkein ominaisuus näytössä eli kuvanlaatu. Tämä kyseinen BenQ on varustettu TN-tekniikalla valmistetulla TFT-paneelilla. Muita TFT-näyttöjen valmistustavoissa käytettyjä lyhenteitä ovat; IPS, MVA ja PVA. Näistä löytyy vielä muutamia alalyhenteitä, kuten ViewSonic VX2025wm mallissa käytetty P-MVA paneeli.
Itse en ole kovinkaan tarkkaan selvitellyt ja testannut kaikkien eri paneelien välisiä eroja. Lyhyesti referoituna TN-paneelin parhaat ominaisuudet ovat hyvä vasteaika ja halvempi hinta. Miinuksena taas huono katselukulma varsinkin pystysuunnassa ja heikko väritoisto. Oman ViewSonic näytön P-MVA paneelin hyvät puolet ovat laajatkatselukulmat ja hyvä väritoisto. Vasteaika P-MVA paneelissa on huonompi kuin TN-paneelissa. Lisätietoa näistä eri paneelitekniikoista voi lukea suomeksi Afterdawnista ja englanniksi wikipediasta.
BenQ:n vasteaika on ilmoitettu olevan 5ms, kun taas oman ViewSonicin vasteaika on 8ms. Itse en näiden välillä huomaa nopeuseroa ja minulle 8ms vasteaika on ollut aivan riittävä. Aikojen alussa TFT-LCD näytöissä vasteajat olivat yli 20ms ja silloin niiden vaikutuksen huomasi paljon selvemmin liikkuvassa kuvassa kuin tänä päivänä.
Kuvanlaatu
Työpöytä käytössä BenQ:n kuva on ihan siedettävä ja tarpeeksi kirkas. TFT-näyttöjen myötä ja varsinkin digitaalisen DVI-liitännän ansiosta on kuva terävöitynyt huomattavasti kuvaputkinäyttöjen ajoilta. Myös kuvaputkien geometriavääristymistä ollaan päästy kokonaan eroon kuvan reunoilla ja kuva on joka puolelta täsmällinen. Ympyrä siis näyttää ympyrältä näytön jokaisessa kohdassa, tilanne, joka kuvaputkinäytössä on melkein mahdoton saavuttaa. Kokeilin aluksi BenQ:ta analogisella VGA-piuhalla ja en voi mitenkään suositella tämän kokoluokan näyttöä käytettävän tuolla liitännällä. BenQ:lla on myös G2400WA malli, jossa on pelkkä VGA-liitäntä eikä DVI-liitäntää ollenkaan. Tuota näyttöä en voi suositella kenellekään tai muuta 24″-näyttöä, jossa ei ole digitaalista HDMI- tai DVI-liitäntää. Ero vain on niin suuri kuvanterävyydessä ja varsinkin tekstin tarkkuudessa. DVI-liitännällä BenQ:n kuva on kirkas ja teksti yhtä luettavaa kuin omassa ViewSonic:ssa.
Windowsin taustakuva näytti värien puolesta hyvältä omaan silmääni. Monitorin ympärillä kuvan valkotasapaino on selvästi vääristynyt, mutta Windows Vistan taustakuvan värit ovat oikein.
Vaikka olen lukenut, että värit olisivat TN-paneeleissa kenties huonommat kuin P-MVA paneelissa, niin ainakin Vistan työpöydän taustakuvan kellertävä kallio on värikylläisempi kuin oman ViewSonicin P-MVA-paneelissa. Voi olla että värien säätämiseen tarvitsisin enemmän opiskelua tai sitten pari vuotta vanha paneeli ei ole niin hyvä kuin nämä uudemmat TN-paneelit. Värien kylläisyys ja lämpö olivat positiivinen yllätys vanhaan näyttöön verrattuna.
Suurin ero näiden kahden näytön välillä on myös TN-paneelin suurin heikkous – pystysuunnan katselukulma. Vaakatason katselukulmissa ei ole moitteen sanaa, mutta mielestäni niitä harvemmin tarvitaan. Itse ainakin pysyn yleensä sivuttaissuunnassa paikallaan ja vaihdan vain istumakorkeuden asentoa nojaamalla tuolin selkänojaa vasten tai pöytään käsien varassa. Tämä pieni pään pystysuunnassa tapahtuva liike saa BenQ:n TN-paneelin kuvan muuttumaan aika dramaattisesti.
Kirkkaassa kuvassa, jossa on valkoinen tausta, kuva ei muutu niin paljon. Mustan tekstin lukeminen valkoisesta taustasta onnistuu siis hyvin ja yleensä luettavaa tekstiä tuleekin pidettyä suunnilleen keskellä näyttöä. Ongelma korostuu kun kuvassa on suuria väripintoja tai tummia harmaan sävyjä. Kuvien käsittely ja elokuvien katsominen onnistuu siis vain yhdestä kulmasta niin, että kuva näyttää melkein koko kuva-alalta samalta.
Alaviistosta katsottuna kuvan yläosa tummenee pahasti ja esimerkiksi tummissa elokuvissa kuva näyttää täysin mustalta ylhäältä keskeltä. Parhaimman kirkkauden saa, kun näyttöä katsoo hiukan yläviistosta alaspäin, jolloin suurin osa kuvasta on tasaisesti valaistu ja tummumista ei ole havaittavissa niin paljon. Yläviistosta katseltaessa kuvan alalaitaan keskelle alkaa kuitenkin tulla sinistä valovuotoa tai jotain vastaavaa vääristymää. Se ei kuitenkaan haittaa niin paljon kuin kuvan tummuminen yläosasta ja senkin huomaa vain tummasta tai mustasta kuvasta.
Alla olevissa kuvissa yritin saada vangittua katselukulmien vääristymää Canon IXUS 40 pikkupokkarilla. Kuvia en ole muokannut mitenkään ja niistä saa aika hyvän kuvan miten näytön kuva muuttuu, kun katselukulmaa vaihtaa pystysuunnassa. Kameran kulma oli vähän suurempi kuin oikea katselukulma yleensä pöydän ääressä, joten kuva ei ole normaalissa käytössä niin huono kuin näissä kuvissa. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman hyvin tuotua TN-paneelin huonoin ominaisuus esille. Värit ja tarkkuus kuvissa ei vastaa ollenkaan näytön tarkkuutta johtuen kameran optiikan laadusta. Tarkoituksena on siis vain esitellä miten katselukulma muuttaa kuvaa eri materiaaleilla.
Ensimmäisessä testissä käytin Pixel Persistence Analyzer -ohjelman testikuvia. Ohjelman valikon kuvissa näkyy hyvin miten sininen taustaväri muuttuu tummaksi, kun näyttöä katsotaan alaviistosta.
Pienestä yläviistosta sininen taustaväri näkyy hyvin ja suht tasaisesti…
…mutta alaviistosta kuvattuna yläosa näyttää melkein mustalta.
Kuvista huomaa hyvin, että kuvan yläreunassa oleva valkoinen tekstipalkki ei häviä niin paljon alaviistosta katsottuna kuin tummempi sininen taustaväri. Tämän huomasi myös tekstinkäsittelyssä, joissa on valkoinen taustaväri ja mustaa tekstiä. Seuraavista kuvista huomaa kuinka tietyillä harmaansävyillä kuvasta häviää aika paljon tietoa.
Ensimmäinen kuva on otettu suunnilleen siitä mistä normaalisti katson näyttöä.
Yläviistosta katsottuna valkoiset neliöt katoavat harmaaseen taustaan aika totaalisesti.
Alaviistosta katsottuna valkoiset neliöt näkyvät hyvin, mutta harmaa taustaväri taas tummuu yläreunasta.
Harmaa taustaväri ja siinä olevat valkoiset neliöt ovat aika vaikea pala tälle TN-paneelille. Kun päätä liikuttaa ylöspäin jyrkempään kulmaan, tuo neliöiden katoamisessa esiityvä kaistale siirtyy mukana. Toisessa kuvassa alareunasta neliöt alkavat jo tulla uudestaan näkyville. ViewSonicin P-MVA-paneelissakin tuolla testikuvalla neliöt kyllä haalenevat paljon, mutta noin totaalista katoamista ne eivät kuitenkaan koe. Korostan vielä, että näissä testikuvissa ja kameran suurissa kuvauskulmissa, nämä ongelmat näyttävät suuremmilta kuin oikeasti ovat. Normaalissa käytössä ja oikeasta katselukulmasta katsottuna näytön kuva on aivan kohtuullinen ja riittävän hyvä monen tarpeisiin.
Elokuvia katsomassa
Tietokoneelta katsoin myös muutaman Full HD -trailerin, jotka hain Applen ja Microsoftin sivuilta. Applelta löytyy monista uusista elokuvista Full HD -tasoisia trailereita QuickTimella katsottavaksi. Oman suosikkini Autot-elokuvan HD-trailerit löytyvät tästä osoitteesta. Toisena lähteenä käytin Microsoftin WMV HD Content Showcase -sivustoa, josta löytyy 720p- ja 1080p-videoita Media Playerilla pyöriteltäväksi. Testikuvat otin Oliver Stonen Alexander-elokuvasta.
Elokuvissa taustan harmaat sävyt häviävät alaviistosta katsottuna.
Sama kuva yläviistosta kuvattuna, josta näkee minkälainen harmaa palkki pitäisi näkyä taustalla ylemmässä kuvassa.
Värit toistuvat oikein mallikkaasti, vaikka kamera ei niitä niin hyvin tallennakaan.
Ylhtäältä katsottuna kuva näyttää tältä…
…ja alaviistosta Colin Farrel on saanut mustat silmät.
Elokuvamateriaalilla kirkkaat kohtaukset näyttävät oikein hyvältä ja tämän kokoisella näytöllä Full HD -materiaali alkaa pääsemään oikeuksiinsa. Autot-elokuvan punainen Salama McQueen näytti paremmalta kuin ViewSonicin 20,1″ P-MVA paneelilta katsottuna, mutta Alexanderissa Colin ei saanut samassa kohtauksessa mustia silmiä P-MVA-paneelissa ollenkaan, vaikka kuvaa katsoo kuinka alaviistosta.
Viimeisenä vielä musta kuva, josta huomaa hyvin alareunan sinertävän sävyn, joka tulee esiin ainoastaan mustalla taustalla kun näyttöä katsoo vähän yläviistosta.
Sininen paistaa läpi alareunasta, kun näyttöä katsoo yläviistosta.
Pelikäyttö
Pelikäytössä ei mielestäni näistä tummumisista tai valovuodoista ollut suurempaa haittaa. Oma peliasentoni on yleensä eteenpäin nojaava, jolloin näyttöä tulee automaattisesti katsottua vähän enemmän ylhäältä päin. Yleensä myös tapahtumat keskittyvät peleissä keskelle ruutua, jolloin kuva on hyvä juuri siinä kohtaa missä pitääkin olla. TN-paneelit ovat yleisestikin olleet pelikäytössä suosikkinäyttöjä nopean vasteaikansa takia. Näin isossa näytössä ongelmaksi tulee yleensä iso ominaisresoluutio, koska 1920×1200 resoluutiolla parhaimmatkin pelikoneet alkavat tökkiä ruudunpäivityksessä. Pienemmillä resoluutioilla pelattaessa näyttö joutuu skaalaamaan resoluution tuohon ominaistarkkuuteensa, jolloin kuvan terävyys kärsii.
Testasin BenQ:n näyttöä Battlefield 2 ja Company Of Heroes -peleillä muutamia tunteja ja en huommannut oikeastaan mitään ongelmia pelikäytössä. Itseasiassa innostuin pelaamaan Company Of Heroes -pelin viimeinkin läpi, joka omalta osaltaan viivästytti tämän artikkelin kirjoittamista 😉 Omat vaatimukseni eivät ole kuitenkaan pelikäytössä kovinkaan suuret ja monille pienempi näyttö, johon tietokone jaksaa puskea paremman ruudunpäivityksen ominaisresoluutioon, onkin parempi vaihtoehto. Itse pidin suuresta kuva-alasta ja tunsin eläytyväni peleihin enemmän kuin pienemmällä 20,1″ ViewSonic-näytöllä.
Yhteenveto
Nämä viimeiset kappaleet kirjoitin vanhan ViewSonic VX2025wm näytön kanssa ja heti ensimmäisenä tuli ikävä BenQ G2400W -näytön suurta 1920×1200 resoluutiota 24-tuuman paneelilla. Isoon työpöydän resoluutioon tottuu todella nopeasti, ja kun siihen on päässyt käsiksi, on vanhaan 1680×1050 resoluutioon vaihtaminen todella hankalaa. 24″-näytössä pikselin koko on myös isompi, joten teksti näkyy suurempana kuin 20,1″-näytössä.
Tämän hintaluokan näytön jalustan säädöt jäävät pakolliseen kaltevuuden säätöön, mutta siinä on onneksi tarpeeksi säätövaraa hyvän katselukulman löytymiseen. Katselukulma tässä näytössä osoittautui juuri suurimmaksi akilleen kantapääksi ja suosittelen kaikkia, jotka harkitsevat TN-paneelia, käyvän ensin liikkeessä katsomassa voiko tämän ominaisuuden kanssa elää. Elokuvien katsominen onnistuu tietystä kohdasta ihan kohtuullisesti, mutta valokuvien käsittely on aika haasteellista, kun ei voi olla varma miltä kuva oikeasti näyttää. Päätä liikuttelemalla ylös ja alas voi kuvia tarkastella eri kulmista, mutta aika vaikealta valokuvien editointi tällä näytöllä tuntui.
Peli- ja tekstinkäsittely-käytössä BenQ:n TN-paneeli pärjää mielestäni hintaansa nähden hyvin, joten näihin tarpeisiin tämä näyttö voi olla loistohankinta. Kyllä elo- ja valokuvatkin tästä näytöstä toistuvat, jos ei ole liian tarkka kuvanlaadun ja katselukulmien suhteen. Itse en tätä noihin käyttötarkoituksiin valitsisi ja omaan käyttöön katsonkin jatkossa edelleen jotain muuta kuin TN-paneelia. Jos kuvasta ei välitetä, sopii BenQ G2400W myös elokuva- tai pelikonsoli-käyttöön HDMI-liitännän ansiosta, kunhan purppura ongelma ei ole vastassa muilla laitteilla. Isoa, edullista, nopeaa ja Full HD -resoluutioon pystyvää 24″ 1920×1200 näyttöä etsiville tämä voi olla oikea hankinta. Itse jatkan vielä etsintää 24″-näyttöjen keskuudessa.
Ja lopuksi voisin mainita vielä yhden ongelman. Kun vaihdoin takaisin oman ViewSonic:n BenQ:n paikalle, en saa kuvaa ulos Ati 9800 PRO näytönohjaimen DVI-liitännästä. Kuva näkyy ainoastaan VGA-kaapelilla, eikä uusimmat Ati Catalyst 8.1 ajuritkaan auttaneet ongelmaan. Kaikkea sitä tuleekin vastaan pelkän näytön testaamisessa. Ratkaisuja tähän ongelmaan otetaan mieluusti vastaan kommenteissa. Täytyy kait kokeilla ensi hätään toista näytönohjainta, jos Ati 9800 meni vaikka rikki kaapeleiden vaihdoissa.
Mainos: Tarkista BenQ G2400W -näytön hinta SERV-IT:stä!
Linkit
- BenQ G2400W tuotesivut – benq.fi
- LCD – fin.afterdawn.com
- Thin film transistor liquid crystal display – wikipedia.org
- Apple – HD Movie Trailers – apple.com
- WMV HD Content Showcase – microsoft.com
- Pixel Persistence Analyzer – benchmarkhq.ru
Kattava esitys, kiitoksia
Kiitos asiallisesta arvostelusta.
Kyselit onko muilla ongelmaa, että kuva ei palaudu takaisin dvi -kytkennän kautta kun sen sammuttaa. Itselläni ainakin näin tuoreena kyseisen näytönomistaja törmäsin heti kyseiseen ongelmaan. Vertauksena vanhaan 19″ flattiin, pystyin sammuttamaan näytön virtapainikkeesta jättäen koneen hurisemaan. Tämän Benq:n kanssa sama toiminto tuotti ongelman enkä saanut kuvaa takaisin, kun olin kytkenyt näytön pois päältä.
Koitin ohittaa ongelmaa myös vaihtamalla säätöpainikkeista tuloliitännän esim. tyhjään VGA:han. Se tuntui toimivan ainakin kokeiluvaiheessa, mutta kun näyttö oli ollut pidemmän aikaa vga -liitännässä ilman signaalia, ei se tunnistanut enää DVI:stkään tulevaa signaalia. Sain siis poppakonstein kuvaruudun tyhjäksi, mutta en ihan haluamallani tavalla.
Sinänsä harmillinen puute, mikäli siinä on kyse tuotteen ominaisuudesta eikä käyttäjästä. Muuten olen tyytyväinen ollut näyttöön, vaikka se mitä sanot pystysuuntaisesta katselukulmasta on totta.
Kiva olisi löytää ratkaisu tähän ongelmaan, jos sellaista on..
Hyvä ja informatiivinen artikkeli. Tosin kapeus antaa hieman sekavan oloisen kuvan.
Ihan informatiivinen juttu.
Tiedoksi kaikille, joilla DVI yllättäen lakannut toimimasta:
Vian aiheuttaa monitorin sisääntulon EDID -biosin korruptoituminen. Eli; VGA:lla ja DVI:llä on omat EDID chippinsä. EDID:in voi itse päivittää kaapelia pitkin monitoriin. Nopea internethaku tuottaa “corrupt DVI EDID” tms. hakusanoilla varmasti tulosta.
Tieto lisää tuskaa, mutta totuus tulee meidät vapauttamaan.